Our songs and other people's songs : music and identities in a lutheran diocese in Tanzania
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
2021
Väitöskirja
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
In the Evangelical Lutheran Church in Tanzania (ELCT), singing in a choir is a
popular activity, and there are many choirs of different kinds within its parishes.
In this study, the focus is on church choirs and choir conductors (walimu wa
kwaya) within the North Central Diocese of the ELCT in the northern part of
Tanzania. The central question of this research is: In what ways are choral
repertoires involved in the formation of diverse identities within church choirs in
a Lutheran diocese in Tanzania?
The main theoretical concept employed in this study is that of identity, which I
approach from individual, social, and group aspects. In addition to the
differentiation between individual, social, and group, identities can be further
labeled according to the context to which they are related, which in this study
includes religious, ethnic, and national viewpoints. All the aforementioned sides
of identity are related to music sung by church choirs of the North Central
Diocese.
Methodologically, I have combined several approaches. The main focus was on
thematic interviews with ten choir conductors. A larger group – 105 choir
conductors – participated in the study through a written survey that contributed
especially to the creation of a framework and a basic understanding of the context
in which the participants of this study function. In addition, this work contains
ethnographic features.
In this research, religious worldview and the church context form the basis for
choirs’ activities. The choirs also define themselves by choosing a certain way of
functioning, including musical and organizational choices. Repetition and
routines are important factors in creating cohesiveness within choirs and are
accentuated in this context, in which choirs gather for rehearsals several times a
week and participate in worship service every Sunday. Sunday services and
choirs’ various roles within them are important occasions for shaping the choirs’
self-understanding. Choirs see themselves as active agents: they are conveying
the Christian message and supporting congregational singing.
At the individual level, the research participants identified themselves in several
ways. The interviewees saw themselves as choir conductors, music teachers,
composers, singers, performers of certain musical styles, representatives of
particular ethnic groups, and/or members of a religious community. Musical
collaboration is an important feature in the work of walimu, which offers a means
for expanding musical resources. It is also a source for the feeling of belonging
and collegiality, both within the ELCT and ecumenically with walimu from other
denominations.
The selection of choral repertoire is a process through which walimu and other
people involved in repertoire-related decisions influence the image that a choir
presents of itself. It is a way of defining who they are, who they are not, and/or
who they would like to be. On the other hand, the identity of a choir influences
the repertoire selection. In this study, the choral repertoires consist of old and new
materials, local and global influences, our songs and other people’s songs, and
they are intersections of personal, group, musical, religious, local, and ethnic
identities.
Kuorolaulu on suosittu toimintamuoto Tansanian evankelisluterilaisessa kirkossa,
ja monenlaisia kuoroja on paljon. Tutkimukseni keskittyy yhden luterilaisen
hiippakunnan (North Central Diocese) kuoroihin ja kuoronjohtajiin (walimu wa
kwaya) Tansanian pohjoisosassa. Tutkimuksen pääkysymys on: Millä tavoin kuorojen
ohjelmistot ovat mukana erilaisten identiteettien rakentumisessa yhden
tansanialaisen luterilaisen hiippakunnan kuorojen keskuudessa?
Tärkein tässä tutkimuksessa käytetty teoreettinen käsite on identiteetti, jota lähestyn
sekä yksilön (henkilökohtainen ja sosiaalinen identiteetti) että ryhmän näkökulmasta.
Identiteettejä voidaan myös jaotella sen mukaan, mihin kontekstiin ne
liittyvät. Tässä tutkimuksessa näihin kuuluvat uskonnollinen, etninen ja kansallinen
identiteetti. Kaikki edellä mainitut näkökulmat liittyvät tavalla tai toisella
musiikkiin, jota tutkimuksessa käsitellyt kuorot laulavat.
Käytän työssäni useita metodologisia lähestymistapoja. Keskiössä ovat kymmenen
kuoronjohtajan kanssa tehdyt teemahaastattelut. Laajempi joukko kuoronjohtajia
– 105 henkilöä – osallistui kyselytutkimukseen, jonka tärkeimpänä tavoitteena
oli luoda kokonaiskuvaa kontekstista, jossa tutkimukseen osallistujat toimivat.
Työni sisältää myös etnografisia piirteitä.
Tässä tutkimuksessa uskonnollinen maailmankatsomus ja kirkollinen konteksti
luovat pohjan kuorojen toiminnalle. Kuorot määrittelevät itseään myös tekemällä
esimerkiksi musiikillisia tai organisaation rakenteeseen liittyviä valintoja. Toistuvuus
ja rutiinit ovat tärkeitä tekijöitä kuorojen yhteenkuuluvuuden tunteen luojina.
Ne korostuvat tässä ympäristössä, jossa kuorot kokoontuvat harjoituksiin
useita kertoja viikossa ja osallistuvat jumalanpalvelukseen joka sunnuntai.
Jumalanpalvelukset ja kuorojen monet roolit niissä ovat tärkeitä tilanteita kuorojen
itseymmärryksen muotoutumiselle. Kuorot näkevät itsensä aktiivisina toimijoina:
ne välittävät kristillistä sanomaa ja tukevat seurakuntalaulua.
Yksilötasolla osallistujat identifioivat itsensä monin tavoin. He olivat kuoronjohtajia,
musiikinopettajia, säveltäjiä, laulajia, tietyn musiikkityylin esittäjiä, etnisen
ryhmän edustajia ja/tai uskonnollisen yhteisön jäseniä. Yksi tärkeä piirre
kuoronjohtajien työssä on musiikillinen yhteistyö, joka mahdollistaa musiikillisten
resurssien laajentumisen. Yhteistyö luo yhteenkuuluvuuden ja kollegiaalisuuden
tunnetta sekä luterilaisen kirkon sisällä että ekumeenisesti muiden kirkkokuntien
kuoronjohtajien kanssa.
Kuoro-ohjelmiston valikoituminen on prosessi, jonka kautta kuoronjohtajat ja
muut ohjelmistoon liittyvässä päätöksenteossa mukana olevat vaikuttavat kuoron
itsestään antamaan kuvaan. Se on keino määritellä ketä he ovat tai eivät ole, ja/tai
ketä haluaisivat olla. Toisaalta taas kuoron identiteetti vaikuttaa ohjelmiston
valintaan. Tässä tutkimuksessa kuoro-ohjelmistot koostuvat vanhasta ja uudesta
materiaalista, paikallisista ja globaaleista vaikutteista, meidän ja muiden lauluista,
ja ne ovat yksilö- ja ryhmäidentiteettien sekä musiikillisten, uskonnollisten, paikallisten
ja etnisten identiteettien kohtaamispaikkoja.
ISBN
978-952-329-233-8
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
Studia musica|84
ISSN
2489-8155
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta