Säveltämisen merkitys soittoharrastuksessa – instrumenttiopettajan näkökulma
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Seminaarityön aiheena oli oppilaiden säveltäminen ja sen merkitys osana musiikkiopisto-opintoja. Tavoitteena oli muodostaa näkökulma, joka hälventää aiheeseen liittyvää mystisyyden tunnetta ja tuoda yhteen erilaisia aspekteja, jotka säveltämisen ja musiikkiopistopedagogiikan yhdistymiseen liittyvät. Tutkielman fokuksessa ovat kysymykset säveltämisen pedagogisista hyödyistä ja haasteista sekä sen muuttuvasta luonteesta osana teknologisoituvaa maailmaa.
Oppilaiden säveltämisen ja sen ohjaamisen ymmärtämiseksi pyrittiin muodostamaan yleisesti kuvaa säveltäjyyden luonteesta. Laadullisessa tutkielmassa peilattiin lähdemateriaalia ja haastatteluaineistoa henkilökohtaiseen reflektioon ja analyyttiseen pohdintaan musiikin tekemisestä. Aihe liittyy kysymyksiin oppilaan toimijuudesta, musiikillisen luovuuden olemuksesta, oppilaslähtöisyydestä sekä opetuksen inklusiivisuudesta. Tutkielman viitekehys muodostettiin mm. Anthony Giddensin sosiologisen toimijuuden määritelmän, Pamela Burnardin luovuutta käsittelevän teoksen Musical creativities in practice sekä Juha Ojalan ja Lauri Väkevän toimittaman sävellyspedagogiikkaa käsittelevän kokoomateoksen Säveltäjäksi kasvattaminen kautta. Säveltäjä Riikka Talvitien teemahaastattelun avulla tutkielma linkitettiin sävellyspedagogiikan ammattilaisen näkemyksiin ja käytännön kokemuksiin.
Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että säveltämisen kasvava merkitys musiikkioppilaitosten toiminnassa on vahvasti perusteltavissa. Se voi lisätä opetuksen oppilaslähtöisyyttä ja inklusiivisuutta, laajentaa oppilaan toimijuutta, vapauttaa sisäistä luovuutta ja kehittää kokonaisvaltaisen muusikkouden taitoja. Säveltäminen kehittää oppilaan syvällistä ymmärrystä musiikista kokemuksellisen oppimisen keinoin ja asettaa oppilaan osaksi kulttuurista ympäristöään. Johtopäätöksenä on, että soitonopettajat pystyvät tarjoamaan oppilailleen herätteitä oman musiikin luomiseen, vaikkei säveltämistä itse aiemmin olisikaan juuri tehnyt. Tällaisen toimintatavan leviäminen olisi tärkeää, jotta yhä useamman oppilaan luova potentiaali tulisi musiikkioppilaitoksissa aiempaa paremmin tunnistetuksi ja kanavoiduksi.