Musiikki osana turvapaikanhakijoiden integraatioprosessia

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen interkulttuurisesta näkökulmasta musiikkikasvatusta ja turvapaikanakijoiden integraatioprosessia sekä sitä, miten musiikillisella toiminnalla voisi edistää integraatiota. Monimuotoisessa yhteiskunnassa tarvitaan uusia toimenpiteitä integroitumisen edistämiseen. Interkulttuurinen lähestymistapa pyrkii luomaan yhteyksiä sellaisissa ympäristöissä, joissa ihmisillä on eri lähtökohdat ja jaettu yhteisö.

Tutkimuskysymykseni on: Millaisia mahdollisuuksia musiikkikasvattajalla on toimia interkulttuurisessa ympäristössä ja edistää turvapaikanhakijoiden integroitumista yhteiskuntaan musiikillisen toiminnan kautta?

Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessani ovat integraatio ja interkulttuurisuus. Integraatio tarkoittaa yleisellä tasolla yksilön oman paikan löytämistä uudessa ympäristössä. Se on vastavuoroista toimintaa, jossa turvapaikanhakijat integroituvat uuteen yhteiskuntaan ja tämän yhteiskunnan jäsenet integroituvat uuteen moninaisempaan ympäristöön. Interkulttuurisuus tarkoittaa usean kulttuurin keskinäistä olemassaoloa ja näiden välistä oikeudenmukaista vuorovaikutusta, jossa on mahdollista kokea jaettuja kulttuurisia kokemuksia dialogisuuden ja keskinäisen kunnioituksen kautta.

Teen tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Käyn läpi aiheeseen liittyviä artikkeleita ja kirjallisuutta ja seulon sitä kielen ja artikkelien ajankohdan mukaan. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Noudatan tutkimuksen teossa tutkimuksen eettisiä periaatteita ja pyrin objektiiviseen ja rehelliseen aiheen käsittelyyn.

Interkulttuurisessa musiikkikasvatuksessa otetaan huomioon identiteetin moninaisuus ja jatkuva muutos sekä hyväksytään ristiriitaisten tilanteiden olemassaolo avoimuudella ja vuorovaikutuksellisella toiminnalla. Nonverbaalinen kommunikaatio on keskeinen tapa toimia interkulttuurisessa ympäristössä. Turvapaikanhakijoiden osallistuessa musiikilliseen toimintaan voivat he kohdata musiikkia ja muodostaa omaa musiikillista identiteettiään. Etenkin lapset voivat usein musiikillisen leikin kautta sekoittaa piirteitä eri kulttuureista, ja se voi toimia yhdistävänä ja vuorovaikutteisena tekijänä lapsen synnyinmaan identiteetin ja kulttuurin sekä uuden kulttuurin välillä.