Ihmiskäsitykset rytmimusiikin laulunopetuksessa : fenomenografinen tapaustutkimus rytmimusiikin laulunopettajien ihmiskäsityksistä
Karppinen, Anniina (2020)
Karppinen, Anniina
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2020
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731910
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731910
Tiivistelmä
Maisterin tutkielmassani luon kuvaa rytmimusiikin laulunopettajien ihmiskäsityksistä fenomenografisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksessani selvitän rytmimusiikin laulunopettajien ihmiskäsityksiä ja niiden muodostumista vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa. Toteutin tutkimukseni kahdella haastattelulla. Alkuhaastattelussa kartoitin opettajien pedagogisia arvoja ja ajatuksia. Alkuhaastattelun jälkeen videoin haastateltavieni opetusta. Toinen haastattelu toteutettiin video stimulated recall -metodin mukaisesti: haastateltavien pitämien laulutuntien videot toimivat vuorovaikutuksen havainnoinnin tukena.
Vastaan tutkimuksessani seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten laulunopettajat kertovat ihmiskäsityksistään?
2. Miten ihmiskäsitykset ilmenevät opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa opettajan
kertomusten pohjalta?
Haastatteluista nousi esiin kuusi kategoriaa, joiden avulla voidaan tarkastella laulunopettajien ihmiskäsityksiä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastasivat kategoriat: oppilaan holistisuus, analysointi ja yksilöllisyys. Toiseen tutkimuskysymykseen vastasivat kategoriat: ihmiskäsitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa, opettajuus ja opettaja-oppilas -suhde. Nämä kategoriat muodostavat kuvan rytmimusiikin laulunopettajien holistisista ihmiskäsityksistä, jotka rakentuivat vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa. Vuorovaikutuksen kautta opettajat sanallistivat oppilaalle tämän kokonaisvaltaisuutta ja sitä, miten keho ja mieli liittyvät yhteen. Vuorovaikutukseen sisältyi myös tunneilla tehtävät harjoitukset, jotka oli muovattu yksilöllisesti oppilaiden omiin tarpeisiin. Opettajat sanallistivat harjoituksia oppilaille ja pohtivat yhdessä harjoituksissa esiin nousseita tunteita, mielikuvia ja kehollisia kokemuksia. Tämän jälkeen harjoituksia muovattiin oppilaan kokemuksen ja kehon reaktioiden mukaan. Tässä tapahtumaketjussa oppilas näyttäytyy kokonaisvaltaisena. Tutkimukseni johtopäätökset ovat, että ihmiskäsitysten reflektointi ja analysointi on laulunopettajille tärkeää, sillä tiedostamaton ihmiskäsitys voi vaikuttaa opettajien toimintaan.
Tutkimukseni teoriaosuus nojaa Rauhalan (2005) holistiseen ihmiskäsitykseen, jonka osa-alueita ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus. Tarkastelin näiden osa-alueiden sisältöjä kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen tutkimuksen näkökulmista. Lisäksi tarkastelin holistista ihmiskäsitystä suhteessa rytmimusiikin laulupedagogiikkaan, sen käytänteisiin ja laulutunnilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tutkimukseni tavoite on luoda kuva rytmimusiikin laulunopettajien ihmiskäsityksistä ja niiden ilmenemisestä laulutunnilla esiintyvässä vuorovaikutuksessa.
Vastaan tutkimuksessani seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten laulunopettajat kertovat ihmiskäsityksistään?
2. Miten ihmiskäsitykset ilmenevät opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa opettajan
kertomusten pohjalta?
Haastatteluista nousi esiin kuusi kategoriaa, joiden avulla voidaan tarkastella laulunopettajien ihmiskäsityksiä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastasivat kategoriat: oppilaan holistisuus, analysointi ja yksilöllisyys. Toiseen tutkimuskysymykseen vastasivat kategoriat: ihmiskäsitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa, opettajuus ja opettaja-oppilas -suhde. Nämä kategoriat muodostavat kuvan rytmimusiikin laulunopettajien holistisista ihmiskäsityksistä, jotka rakentuivat vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa. Vuorovaikutuksen kautta opettajat sanallistivat oppilaalle tämän kokonaisvaltaisuutta ja sitä, miten keho ja mieli liittyvät yhteen. Vuorovaikutukseen sisältyi myös tunneilla tehtävät harjoitukset, jotka oli muovattu yksilöllisesti oppilaiden omiin tarpeisiin. Opettajat sanallistivat harjoituksia oppilaille ja pohtivat yhdessä harjoituksissa esiin nousseita tunteita, mielikuvia ja kehollisia kokemuksia. Tämän jälkeen harjoituksia muovattiin oppilaan kokemuksen ja kehon reaktioiden mukaan. Tässä tapahtumaketjussa oppilas näyttäytyy kokonaisvaltaisena. Tutkimukseni johtopäätökset ovat, että ihmiskäsitysten reflektointi ja analysointi on laulunopettajille tärkeää, sillä tiedostamaton ihmiskäsitys voi vaikuttaa opettajien toimintaan.
Tutkimukseni teoriaosuus nojaa Rauhalan (2005) holistiseen ihmiskäsitykseen, jonka osa-alueita ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus. Tarkastelin näiden osa-alueiden sisältöjä kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen tutkimuksen näkökulmista. Lisäksi tarkastelin holistista ihmiskäsitystä suhteessa rytmimusiikin laulupedagogiikkaan, sen käytänteisiin ja laulutunnilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tutkimukseni tavoite on luoda kuva rytmimusiikin laulunopettajien ihmiskäsityksistä ja niiden ilmenemisestä laulutunnilla esiintyvässä vuorovaikutuksessa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1548]