Kaksi viikkoa kommandona : pari valittua sanaa ohjaajan hyvinvoinnista
Korpiranta, Ona (2021)
Korpiranta, Ona
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
2021
Maisterin opinnäytetyö
ohjaus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081643376
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081643376
Tiivistelmä
Vastaan tässä tutkielmassa ohjaajan työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Keskeiset kysymykset ovat miten luovuus ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa ohjaajantyössä; mitkä asiat vaikuttavat ohjaajan työhyvinvointiin; millaisia itsensä johtamisen keinoja voin käyttää helpotaakseni omaa työskentelyäni; millaisia uhkia ja mahdollisuuksia nykyinen modernisaatio luo työskentelykulttuurille. Pyrin määrittelemään miten prosessin eri vaiheet ja luovan työn osa-alueet vaikuttavat motivaatioon ja työssä viihtymiseen. Kysymys laajenee siihen, millaista taiteen tekemisen etiikkaa pyrin itse ylläpitämään.
Tutkielmani voi nimetä taiteeelliseksi taiteilijalähtöiseksi tutkimukseksi, jossa on autoetnografisia piirteitä. Pyrin vastaamaan kysymyksiin kokemuspohjani kautta, analysoiden ensisijaisesti omaa ohjaamisen praktiikkaani suhteessa nykykulttuurin konventioihin. Teoreettisten tekstien soveltamisen lisäksi käytän tutkimukseni lähteinä päiväkirjamerkintöjäni sekä tunnettujen supertähtien sitaatteja luovaa työskentelyä koskien.
Pyrin selvittämään voinko parantaa omaa työhyvinvointiani kartoittamalla ohjaajantyön erityislaatuisuutta. Argumentoin, että ohjaajantyön erityislaatuisuus koostuu luovan työn “kaiken lävistävästä“ prosessuaalisuudesta, korkeasta motivaatiosta, työn autonomiasta, intensiivisestä aikataulusta, työn henkilökohtaisuudesta, työn julkisesta luonteesta, kehollisuudesta, yhteisöllisyydestä ja johtamisesta. Kartoitan miten ohjaajantyön erityispiirteet, suomalainen kulttuuri, kristinusko ja sosiaaliset konventiot vaikuttavat ammatti-identiteettiini.
Käsittelen henkilökohtaisen työn julkiseen jakamiseen liittyviä tunnetaitoja, kuten häpeätyöskentelyä Marjo Timoriaa lainaten, ja pohdin tunteiden johtamisen menetelmiä Katja Huismanin ajatusten pohjalta. Väitän, että hyvä johtajuus, jota ohjaajantyössäni pyrin toteuttamaan vaatii operatiivisen-, strategisen-ja henkilöjohtamisen osa-alueiden hallintaa. Avaan johtamisen työkaluja Katja Häkkisen tutkielman kautta: Teatteriohjaaja taiteellisen projektin ja työryhmän johtajana.
Argumentoin, että ohjaajan ammatin erityislaatuisuuden vuoksi ohjaaja tarvitsee rutkasti erilaisten meta-taitojen hallintaa: tunnetaitoja, kulttuurista lukutaitoa, sosiaalisia taitoja, paineensietokykyä, elämänhallintataitoja ja kykyä kehittää omaa ammatillista itsetuntoa. Pohdin oman kokemukseni kautta, missä määrin ammatti-identiteetti risteää minuuden kokemuksen kanssa, ja miten ne toisaalta on syytä pitää erillään.
Pyrin purkamaan taiteilijan kärsimyksen myyttiä redusoimalla ohjaajantyön osa-alueita konkreettisiin haasteisiin, joita luovan työn tekemiseen liittyy. Tarkoitukseni on siirtää ohjaajanpraktiikkaani menetelmiä, joiden avulla voin tehdä luovasta prosessista itselleni kevyemmän ja hallittavamman. Toivon, että tutkielmani voi antaa työkaluja parempaan työhyvinvointiin myös muille teatterialalla työskenteleville ohjaajille.
Tutkielmani voi nimetä taiteeelliseksi taiteilijalähtöiseksi tutkimukseksi, jossa on autoetnografisia piirteitä. Pyrin vastaamaan kysymyksiin kokemuspohjani kautta, analysoiden ensisijaisesti omaa ohjaamisen praktiikkaani suhteessa nykykulttuurin konventioihin. Teoreettisten tekstien soveltamisen lisäksi käytän tutkimukseni lähteinä päiväkirjamerkintöjäni sekä tunnettujen supertähtien sitaatteja luovaa työskentelyä koskien.
Pyrin selvittämään voinko parantaa omaa työhyvinvointiani kartoittamalla ohjaajantyön erityislaatuisuutta. Argumentoin, että ohjaajantyön erityislaatuisuus koostuu luovan työn “kaiken lävistävästä“ prosessuaalisuudesta, korkeasta motivaatiosta, työn autonomiasta, intensiivisestä aikataulusta, työn henkilökohtaisuudesta, työn julkisesta luonteesta, kehollisuudesta, yhteisöllisyydestä ja johtamisesta. Kartoitan miten ohjaajantyön erityispiirteet, suomalainen kulttuuri, kristinusko ja sosiaaliset konventiot vaikuttavat ammatti-identiteettiini.
Käsittelen henkilökohtaisen työn julkiseen jakamiseen liittyviä tunnetaitoja, kuten häpeätyöskentelyä Marjo Timoriaa lainaten, ja pohdin tunteiden johtamisen menetelmiä Katja Huismanin ajatusten pohjalta. Väitän, että hyvä johtajuus, jota ohjaajantyössäni pyrin toteuttamaan vaatii operatiivisen-, strategisen-ja henkilöjohtamisen osa-alueiden hallintaa. Avaan johtamisen työkaluja Katja Häkkisen tutkielman kautta: Teatteriohjaaja taiteellisen projektin ja työryhmän johtajana.
Argumentoin, että ohjaajan ammatin erityislaatuisuuden vuoksi ohjaaja tarvitsee rutkasti erilaisten meta-taitojen hallintaa: tunnetaitoja, kulttuurista lukutaitoa, sosiaalisia taitoja, paineensietokykyä, elämänhallintataitoja ja kykyä kehittää omaa ammatillista itsetuntoa. Pohdin oman kokemukseni kautta, missä määrin ammatti-identiteetti risteää minuuden kokemuksen kanssa, ja miten ne toisaalta on syytä pitää erillään.
Pyrin purkamaan taiteilijan kärsimyksen myyttiä redusoimalla ohjaajantyön osa-alueita konkreettisiin haasteisiin, joita luovan työn tekemiseen liittyy. Tarkoitukseni on siirtää ohjaajanpraktiikkaani menetelmiä, joiden avulla voin tehdä luovasta prosessista itselleni kevyemmän ja hallittavamman. Toivon, että tutkielmani voi antaa työkaluja parempaan työhyvinvointiin myös muille teatterialalla työskenteleville ohjaajille.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1482]