Repivä kohina : synteettisen ja abstraktin äänen kokemuksellisuudesta ja merkityksenannosta

Abstract

Opinnäytteeni kirjallisen osuuden ensimmäisessä osassa tarkastelen synteettisen ja abstraktin äänen kokemuksellisuutta ja niiden tulkintaan liittyviä merkityksenannon prosesseja. Pohdin ja ehdotan ominaisuuksia ja nimittäjiä, joita ääniin voisi liittää. Kysyn, voisimmeko ominaisuuksien tarkastelun ja nimeämisen kautta voimme saada virittävämpää tai jaettavampaa tietoa kokemuksestamme suhteessa ääniin ja äänitapahtumiin.

Taustoitan pohdintojani soveltamalla fenomenologista katsantotapaa sekä ajatuksia objektiorientoituneesta ontologiasta sekä lähestyn kokemuksellisuutta pohtimalla äänen suhdetta eri aistimodaliteetteihin. Pyrin soveltamaan käsitteitä ja konsepteja omakohtaisista pohdinnoista sekä kolmesta eri lainatusta lähtökohdasta: äänen ja sävellystyön kaanonista, visuaaliseksi mielletystä ilmiöstä sekä haptisuuteen liittyvästä tutkimustyöstä. Viittaan tekstissäni ranskalaisen säveltäjän Michel Chionin ääniobjekti-käsitteeseen ja kolmeen kuuntelemisen tapaan, pareidolia-ilmiöön sekä auditiiviseen tekstuurin havaitsemiseen. Edellä mainittujen konseptien avulla yritän löytää yhteisiä nimittäjiä, suhteita ja tarttumapintoja synteettisen ja abstraktin äänen arviointiin. Ehdotan, että moniaistilliset huomiot, mielikuvat ja sanallistaminen voivat avata synteettisen äänen olemuksen tarkastelemista etenkin monitaiteellisessa työryhmässä tai muuten äänestä kiinnostuneiden henkilöiden piirissä. Esitän myös pohdintani tueksi kaksi sanallistamista avittavaa mallia.

Opinnäytteeni kirjallisen osuuden toisessa osassa esittelen SPIRIT MUCUS -teoksen prosessia ja omakohtaisia huomioita produktion parissa työskentelemisestä. SPIRIT MUCUS oli opinnäytteeni taiteellinen osuus, jossa toimin koollekutsujana. Teos toteutettiin suunnittelijalähtöisessä työryhmässä johon kuuluivat lisäkseni Alina Pajula ja Una Auri. Installatiivinen teos oli yleisön koettavissa 15.-26. syyskuuta 2020 Helsingin Suvilahdessa sijaitsevassa merikontissa.

SPIRIT MUCUS käsitteli rihmastollisuutta, ekosentrismiä, lajien välistä kommunismia, ruohonjuuritason biotaidetta ja pehmoerotiikkaa post-internet- ja hyper/-estetiikan keinoin. Työskentelymme kontekstualisoitui posthumanistisen teorian, yhteiskuntateorian, queer- teorian ja intersektionaalisuuden piiriin. Esittelen teoksen ja työskentelymme raamit sekä pohdin omaa rooliani teoreettisten, teknologisten ja työtapaan liittyvien lähtöjen ja kehysten parissa luovimisessa. Pohdin myös teoksen alkuperäisten lähtöjen, muun muassa moniaistillisuuden toteutumista ja muotoa teoksessa.