Taidekasvatus ekososiaalisen muutoksen keskellä

Abstract

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkin taiteen ja taidekasvatuksen suhdetta ekososiaalisiin muutosprosesseihin. Perehdyn taidekasvatuksen käsitykseen kehollisuudesta, kokemuksellisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Tutkimuskysymykseni on:

Miten taidekasvatus voi vastata ekososiaaliseen muutokseen ja toisaalta käynnistää muutosprosesseja? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu ekososiaalisuuden ja ekososiaalisen sivistyksen käsitteistä, kriittisestä pedagogiikasta ja taidekasvatuksesta kokemuksen ja kohtaamisen välineenä. Tarkastelen tutkimustehtävääni eri perspektiiveistä: Tarkastelen ekososiaalisen muutoksen ja taidekasvatuksen kysymyksiä laaja-alaisesti yhteisönäkö-kulmasta ja toisaalta myös yksilön kokemuksen perspektiivistä. Hahmotan makro- ja mikrotasojen yhteenkietoutuneisuutta.

Tutkimukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkin taidekasvatuksen, musiikkikasvatuksen, kriittisen pedagogiikan, yhteisöllisen taiteen ja ekososiaalisen kasvatuksen kirjallisuutta. Tutkin, vertailen, yhdistelen ja analysoin löytyneitä aineistoja, joista koostan tutkimustulokseni.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehollisuus, yhteisöllisyys ja uusia sosiaalisia tiloja luova taidekasvatus voidaan tulkita olevan yhteydessä ekososiaalisiin muutosprosesseihin. Yhteisöllisissä taidekasvatuksen muodoissa, kuten yhteisötaiteessa tai kulttuurienvälisessä kasvatuksessa, esiintyy yksilöitä sitouttavia, dialogisia ja vuorovaikutteisia uuden oppimisen tapoja. Erityisesti musiikkikasvatuksen näkökulmasta voisi olla antoisaa tutkia uudenlaisia yhteisöllisiä tapoja toteuttaa taidekasvatusta.

Tutkimus osoittaa, että uudelleen muotoutuvat taidekasvatuksen tavat ja toiminta voisivat rakentaa myötätuntoisia ja tietoisia yhteisöjä, uusia taidesisältöjä ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Uudet yhteisöt saattavat toimia uuden tietoisuuden ja ymmärryksen pohjalta paremman tulevaisuuden puolesta.