New perspectives on oboe – Uusia näkökulmia oboemusiikkiin

Abstract

Taideyliopiston taiteellisessa lisensiaatin tutkinnossani tutkin 1950-luvun jälkeen sävellettyä oboemusiikkia ja siinä esiintyviä laajennettuja soittotekniikoita. Laajennetuilla soittotekniikoilla tarkoitan toisen maailmansodan jälkeen musiikkiin hiljalleen ilmaantuneita soittotekniikoita, esimerkiksi uusia sormituksia, efektejä ja sointivärejä. Kyseiset tekniikat poikkeavat klassismin ja romantiikan aikakaudella kehittyneestä perinteisestä soittotavasta. Taiteellinen lisensiaatin tutkintoni koostui kolme konserttia sisältäneestä konserttisarjasta ja tutkielmasta. Konserttisarjassani esitin 1950-luvun jälkeistä oboemusiikkia. Konsertit esittelivät kattavasti aikamme musiikissa käytettäviä laajennettuja soittotekniikoita kuten multifoneja, huiluääniä, tuplahuiluääniä, flatterikieltä, tuplatrillejä sekä neljäsosasävelaskelia. Konserttisarjaani täydentää oheinen tutkielma, joka syntyi tarpeesta luoda niin soittajalle kuin säveltäjällekin eräänlainen oboen laajennettujen soittotekniikoiden käsikirja. Tutkielmani sisältää tarkempaa tietoa oboensoiton perustekniikasta ja laajennetuista soittotekniikoista aikamme musiikin soittamisessa. Oboensoiton laajennetut soittotekniikat koetaan soittajien keskuudessa usein vaikeana ja kynnys ottaa ohjelmistoon aikamme musiikin oboeteoksia on usein korkea. Laajennetut soittotekniikat ovat usein hankalampia toteuttaa kuin perussoittotekniikat ja ne vaativat tarkkaa harjoittelua. Niiden toteutusta varten on olemassa ohjeita, mutta olemassa olevat ohjeet eivät aina toimi Suomessa käyttämillämme instrumenteilla tai rööreillä. Tämän tutkielmani tarkoitus onkin helpottaa laajennettujen soittotekniikoiden harjoittelua ja aikamme musiikin teosten esittämistä. Konserttieni sekä tutkielmani myötä toivon saavani selkiytettyä laajennettujen tekniikoiden soittamista. Tarkoitukseni on jakaa keräämääni tietoa eteenpäin oboensoiton musiikkiopisto- ja ammattiopiskelijoille sekä ammattilaisille ja säveltäjille.

In my artistic licentiate studies at the Sibelius Academy (University of Arts Helsinki) my research topic was oboe music composed after 1950 and the extended techniques of the oboe. The extended techniques are the playing techniques that composers have started to use in contemporary music after the second world war. These are, for example, new fingerings, effects and new collection of timbres. These extended techniques differ from the traditional techniques which were used in classical and romantic era. My artistic licentiate degree consists of series of three concerts and a written thesis. In my concert series, I performed contemporary oboe music composed after 1950 with a large number of extended techniques. Contemporary oboe works included for example multiphonics, harmonics, double harmonics, flutter tongue, double trills and microintervals. The written thesis was born from the need to create an oboe handbook for oboe players and composers, and to offer specific information about both the general playing techniques and the extended oboe techniques used in contemporary music. The extended oboe techniques and performing contemporary oboe music is often considered difficult and troublesome. There are limited resources available for players and composers. Most of the manuals available consist of fingerings and examples which do not work well with the instruments or oboe reeds used in Finland. In writing this thesis my goal was, hence, to present practical and reliable information for oboists and composers interested in these extended oboe techniques. I hope that with this thesis I will be able to widen the knowledge of extended oboe techniques among the students in music schools and in professional education but also among professional players and composers.