Sotilaan kirkkomusiikki : kirkkomusiikin käyttö ja toteutus Puolustusvoimissa

Abstract

Musiikin maisteriopintojen kirjallinen työ keskittyy kirkkomusiikin käyttöön ja toteutustapoihin Puolustusvoimien toiminnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan miksi, miten ja millaisissa tapahtumissa kirkkomusiikkia käytetään Puolustusvoimissa. Tutkittava ajanjakso on rajattu vuosiin 1990–2022. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on käytetty haastatteluja, jotka on kohdistettu Puolustusvoimien palkattuun ja eläkkeellä olevaan henkilöstöön. Haastateltavat edustavat Puolustusvoimien kirkollisen työn (sotilaspapit) ja sotilasmusiikin (sotilaskapellimestarit) toimialoja. Tutkimuksessa on myös hyödynnetty Puolustusvoimien asiakirjoja, jotka ohjaavat edellä mainittujen toimialojen toimintaa. Kirkkomusiikin asema Puolustusvoimissa nojaa ennen kaikkea perinteisiin. Kirkkomusiikki kuuluu oleellisena osana Puolustusvoimien hengellisiin tilaisuuksiin. Ohjelmisto painottuu valikoimaan virsiä ja hymnejä, jotka ovat saavuttaneet keskeisen asemansa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana. Näiden teosten ohella käytetään myös muuta isänmaallista musiikkia, joka hengellisessä kontekstissa käytettynä voi saada kirkkomusiikillisen luonteen. Kirkkomusiikki on perinteikkään roolinsa vuoksi kuulunut sotilassoittokuntien ohjelmistoon alusta alkaen. Mikään ei viittaa siihen, että kirkkomusiikki olisi häviämässä soittokuntien ohjelmistosta, vaikka kuluneiden vuosikymmenien aikana sen käyttöaste on pienentynyt. Tähän on vaikuttanut keskeisesti veteraanisukupolven häviäminen ja sotilassoittokuntien määrän vähentyminen. Sotilassoittokuntien soitannollisen tason noustessa ja oman konserttitoiminnan kasvaessa, avautuu sotilassoittokunnille kuitenkin uusia mahdollisuuksia kirkkomusiikin taiteelliseen toteuttamiseen.