University of the Arts Helsinki Research Assessment 2021–2022
Lataukset:
Taideyliopisto
2022
978-952-353-427-8
kirja
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-427-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-427-8
Tiivistelmä
The University of the Arts Helsinki Research Assessment 2021–2022 is the first research assessment conducted at the Uniarts Helsinki. For a relatively new university, one of the most important goals of the assessment was to provide an overall understanding of the quality and impact of the university’s research as well as its research environment including doctoral training. The assessment period covered the years 2015–2020, and the assessment included the following four Units of Assessment: Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, Theatre Academy and Research Hub.
The assessment was carried out by an external international panel that assessed all four units and also gave university-level remarks. The University of the Arts Helsinki Research Assessment Steering Group, appointed by the University Board, oversaw the execution of the assessment. University’s Assessment Team was in charge of the implementation of the assessment.
The assessment was founded upon four assessment themes: Quality of research and research collaboration, Societal impact, Research environment, and Future potential. The panel gave their assessment on each of these themes and provided the units with recommendations for future measures. The panel based the assessment on units’ Self-Assessment Reports, metrics, and interviews.
Research assessments are typically designed for evaluating scientific research and the assessments formats are to a certain extent standardized. The University of the Arts Helsinki Research Assessment 2021–2022 included artistic research into a research assessment format and provided a platform for the units to bring forward distinctive features of artistic research.
The Assessment Panel noticed some excellent research staff and an excellent reputation on which the Uniarts Helsinki can build. According to the assessment, Uniarts Helsinki has a good reputation for fostering excellent practice-led doctoral researchers who also operate within the professional sphere.
The outcomes of the assessment include several themes common to all Units of Assessment such as insufficient goal-setting and strategic planning, challenges in defining and recognizing research in general and artistic research in particular, and limited research resources.
The panel gave the Units of Assessment recommendations for future measures. Many of these recommendations are common to all units and gathered up in the university-level remarks. These common recommendations include developing a university-wide model for workload with time mandated for research; establishing a career development infrastructure and opportunities and developing a shared understanding of societal impact. At the University-level, the panel further recommends the establishing of a Research Institute to generate critical mass to catalyse intra-, inter-, multi- and transdisciplinary research at Uniarts Helsinki. Taideyliopiston tutkimuksen kokonaisarviointi 2021–2022 on ensimmäinen Taideyliopistossa toteutettu koko yliopiston kattava tutkimuksen arviointi. Siksi yksi tutkimuksen kokonaisarvioinnin tärkeimmistä tavoitteista on ollut muodostaa kokonaiskuva yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta ja tutkimusympäristöstä. Arviointi kattoi kaiken Taideyliopistossa vuosina 2015–2020 tehdyn tutkimuksen. Arvioitavat yksiköt olivat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Research Hub.
Varsinaisesta arvioinnista vastasi kansainvälinen ulkopuolinen paneeli, joka arvioi kaikki yksiköt. Lisäksi paneeli laati yliopistotason palautteen Taideyliopiston tarpeisiin. Arvioinnin toteutusta valvoi Taideyliopiston hallituksen nimeämä ohjausryhmä ja sen toimeenpanosta vastasi Taideyliopiston arviointitiimi.
Arviointi keskittyi neljään pääteemaan: tutkimuksen laatuun ja tutkimusyhteistyöhön, tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, tutkimusympäristöön sekä tulevaisuuden potentiaaliin. Arvioinnin pohjalta paneeli antoi yksiköille toimenpidesuosituksia. Paneelin arvio perustui yksiköiden laatimiin itsearviointiraportteihin, määrälliseen aineistoon ja haastatteluihin.
Tutkimuksen arviointimallit ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti jossain määrin yhteneväisiä ja suunniteltu etupäässä tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Taideyliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin arviointikehyksessä huomioitiin myös taiteellisen tutkimuksen erityispiirteet sille suunnatun case-lomakkeen avulla.
Palautteessaan arviointipaneeli huomioi Taideyliopiston erinomaisen tutkimushenkilöstön ja yliopiston maineen, joiden varaan yliopiston on hyvä rakentaa tulevaisuuttaan. Taideyliopisto tunnetaan ympäristönä, jossa koulutetaan taitavia taiteellista tutkimusta tekeviä tohtoreita, jotka toimivat myös taiteen ammattilaisina.
Arviointitulokset sisältävät useita kaikille yksiköille yhteisiä havaintoja. Näitä ovat muun muassa riittämätön tavoitteiden asettaminen ja strateginen suunnittelu, haasteet tutkimuksen ja erityisesti taiteellisen tutkimuksen määrittelyssä sekä rajalliset tutkimusresurssit.
Arviossaan paneeli esitti yksiköille useita suosituksia. Monet suosituksista ovat yhteisiä kaikille arviotaville yksiköille ja ne on koottu yhteen paneelin palautteessa koko yliopistolle. Suositukset sisältävät esimerkiksi tutkimusajan huomioivan työaikamallin, tutkijanuramallin kehittämisen sekä paremman ymmärryksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksista ja määrittelystä. Lisäksi paneeli suositti tutkimusinstituutin perustamista. Sen avulla yliopisto voisi paneelin näkemyksen mukaan kasvattaa tutkimustoimintaan tarvittavaa kriittistä massaa ja lisätä monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta. Konstuniversitetet i Helsingfors forskningsbedömning 2021–2022 är den första forskningsbedömningen vid Konstuniversitetet i Helsingfors. För ett relativt nytt universitet var ett av de viktigaste målen i bedömningen att ge en övergripande förståelse för kvaliteten och effekterna av universitetets forskning samt dess forskningsmiljö, inklusive doktorandutbildning. Bedömningsperioden omfattade åren 2015–2020, och bedömningen omfattade följande fyra bedömningsenheter: Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin, teaterhögskolan och forskningscentret.
Bedömningen utfördes av en extern panel som bedömde alla fyra enheterna och som även gav kommentarer på universitetsnivå. Styrgruppen för forskningsbedömning vid Konstuniversitetet Helsingfors, som utsetts av universitetets styrelse, övervakade genomförandet av bedömningen. Universitetets bedömningsgrupp ansvarade för genomförandet av bedömningen.
Bedömningen grundades på fyra bedömningsteman: kvalitet på forsknings- och forskningssamarbete, samhällspåverkan, forskningsmiljö och framtidspotential. Panelen gjorde sin bedömning av vart och ett av dessa teman och gav enheterna rekommendationer om framtida åtgärder. Panelen baserade bedömningen på enheternas självutvärderingsrapporter, mätningar och intervjuer.
Forskningsbedömningar är vanligtvis utformade för att utvärdera vetenskaplig forskning och bedömningsformaten är i viss utsträckning standardiserade. Forskningsbedömningen vid Konstuniversitetet i Helsingfors 2021–2022 inkluderade konstnärlig forskning i ett forskningsbedömningsformat och tillhandahöll en plattform för enheterna där de kunde lägga fram särdrag i konstnärlig forskning.
Bedömningspanelen uppmärksammade en del utomordentlig forskningspersonal och det utomordentligt goda rykte som Konstuniversitetet i Helsingfors kan bygga vidare på. Enligt bedömningen har Konstuniversitetet i Helsingfors ett gott rykte när det kommer till att främja högkvalitativa, praktiskt ledda doktorandforskare som också arbetar inom fältet.
Resultaten av bedömningen omfattar flera teman som är gemensamma för alla bedömningsenheter, såsom bristfällig måluppställning och strategisk planering, utmaningar när det kommer till att definiera och erkänna forskning i allmänhet och konstnärlig forskning i synnerhet och begränsade forskningsresurser.
Panelen gav bedömningsenheterna rekommendationer för framtida åtgärder. Många av dessa rekommendationer är gemensamma för alla enheter och sammanfattades i kommentarerna på universitetsnivå. Dessa gemensamma rekommendationer omfattar utveckling av en universitetsomfattande modell för arbetsbelastning med tid avsedd för forskning, inrättande av en infrastruktur och möjligheter för karriärutveckling och utveckling av en gemensam förståelse för samhällspåverkan. På universitetsnivå rekommenderar panelen vidare inrättandet av ett forskningsinstitut för att skapa en kritisk massa för att fungera som katalysator för intra-, inter-, multi- och tvärvetenskaplig forskning vid Konstuniversitetet i Helsingfors.
The assessment was carried out by an external international panel that assessed all four units and also gave university-level remarks. The University of the Arts Helsinki Research Assessment Steering Group, appointed by the University Board, oversaw the execution of the assessment. University’s Assessment Team was in charge of the implementation of the assessment.
The assessment was founded upon four assessment themes: Quality of research and research collaboration, Societal impact, Research environment, and Future potential. The panel gave their assessment on each of these themes and provided the units with recommendations for future measures. The panel based the assessment on units’ Self-Assessment Reports, metrics, and interviews.
Research assessments are typically designed for evaluating scientific research and the assessments formats are to a certain extent standardized. The University of the Arts Helsinki Research Assessment 2021–2022 included artistic research into a research assessment format and provided a platform for the units to bring forward distinctive features of artistic research.
The Assessment Panel noticed some excellent research staff and an excellent reputation on which the Uniarts Helsinki can build. According to the assessment, Uniarts Helsinki has a good reputation for fostering excellent practice-led doctoral researchers who also operate within the professional sphere.
The outcomes of the assessment include several themes common to all Units of Assessment such as insufficient goal-setting and strategic planning, challenges in defining and recognizing research in general and artistic research in particular, and limited research resources.
The panel gave the Units of Assessment recommendations for future measures. Many of these recommendations are common to all units and gathered up in the university-level remarks. These common recommendations include developing a university-wide model for workload with time mandated for research; establishing a career development infrastructure and opportunities and developing a shared understanding of societal impact. At the University-level, the panel further recommends the establishing of a Research Institute to generate critical mass to catalyse intra-, inter-, multi- and transdisciplinary research at Uniarts Helsinki.
Varsinaisesta arvioinnista vastasi kansainvälinen ulkopuolinen paneeli, joka arvioi kaikki yksiköt. Lisäksi paneeli laati yliopistotason palautteen Taideyliopiston tarpeisiin. Arvioinnin toteutusta valvoi Taideyliopiston hallituksen nimeämä ohjausryhmä ja sen toimeenpanosta vastasi Taideyliopiston arviointitiimi.
Arviointi keskittyi neljään pääteemaan: tutkimuksen laatuun ja tutkimusyhteistyöhön, tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, tutkimusympäristöön sekä tulevaisuuden potentiaaliin. Arvioinnin pohjalta paneeli antoi yksiköille toimenpidesuosituksia. Paneelin arvio perustui yksiköiden laatimiin itsearviointiraportteihin, määrälliseen aineistoon ja haastatteluihin.
Tutkimuksen arviointimallit ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti jossain määrin yhteneväisiä ja suunniteltu etupäässä tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Taideyliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin arviointikehyksessä huomioitiin myös taiteellisen tutkimuksen erityispiirteet sille suunnatun case-lomakkeen avulla.
Palautteessaan arviointipaneeli huomioi Taideyliopiston erinomaisen tutkimushenkilöstön ja yliopiston maineen, joiden varaan yliopiston on hyvä rakentaa tulevaisuuttaan. Taideyliopisto tunnetaan ympäristönä, jossa koulutetaan taitavia taiteellista tutkimusta tekeviä tohtoreita, jotka toimivat myös taiteen ammattilaisina.
Arviointitulokset sisältävät useita kaikille yksiköille yhteisiä havaintoja. Näitä ovat muun muassa riittämätön tavoitteiden asettaminen ja strateginen suunnittelu, haasteet tutkimuksen ja erityisesti taiteellisen tutkimuksen määrittelyssä sekä rajalliset tutkimusresurssit.
Arviossaan paneeli esitti yksiköille useita suosituksia. Monet suosituksista ovat yhteisiä kaikille arviotaville yksiköille ja ne on koottu yhteen paneelin palautteessa koko yliopistolle. Suositukset sisältävät esimerkiksi tutkimusajan huomioivan työaikamallin, tutkijanuramallin kehittämisen sekä paremman ymmärryksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksista ja määrittelystä. Lisäksi paneeli suositti tutkimusinstituutin perustamista. Sen avulla yliopisto voisi paneelin näkemyksen mukaan kasvattaa tutkimustoimintaan tarvittavaa kriittistä massaa ja lisätä monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta.
Bedömningen utfördes av en extern panel som bedömde alla fyra enheterna och som även gav kommentarer på universitetsnivå. Styrgruppen för forskningsbedömning vid Konstuniversitetet Helsingfors, som utsetts av universitetets styrelse, övervakade genomförandet av bedömningen. Universitetets bedömningsgrupp ansvarade för genomförandet av bedömningen.
Bedömningen grundades på fyra bedömningsteman: kvalitet på forsknings- och forskningssamarbete, samhällspåverkan, forskningsmiljö och framtidspotential. Panelen gjorde sin bedömning av vart och ett av dessa teman och gav enheterna rekommendationer om framtida åtgärder. Panelen baserade bedömningen på enheternas självutvärderingsrapporter, mätningar och intervjuer.
Forskningsbedömningar är vanligtvis utformade för att utvärdera vetenskaplig forskning och bedömningsformaten är i viss utsträckning standardiserade. Forskningsbedömningen vid Konstuniversitetet i Helsingfors 2021–2022 inkluderade konstnärlig forskning i ett forskningsbedömningsformat och tillhandahöll en plattform för enheterna där de kunde lägga fram särdrag i konstnärlig forskning.
Bedömningspanelen uppmärksammade en del utomordentlig forskningspersonal och det utomordentligt goda rykte som Konstuniversitetet i Helsingfors kan bygga vidare på. Enligt bedömningen har Konstuniversitetet i Helsingfors ett gott rykte när det kommer till att främja högkvalitativa, praktiskt ledda doktorandforskare som också arbetar inom fältet.
Resultaten av bedömningen omfattar flera teman som är gemensamma för alla bedömningsenheter, såsom bristfällig måluppställning och strategisk planering, utmaningar när det kommer till att definiera och erkänna forskning i allmänhet och konstnärlig forskning i synnerhet och begränsade forskningsresurser.
Panelen gav bedömningsenheterna rekommendationer för framtida åtgärder. Många av dessa rekommendationer är gemensamma för alla enheter och sammanfattades i kommentarerna på universitetsnivå. Dessa gemensamma rekommendationer omfattar utveckling av en universitetsomfattande modell för arbetsbelastning med tid avsedd för forskning, inrättande av en infrastruktur och möjligheter för karriärutveckling och utveckling av en gemensam förståelse för samhällspåverkan. På universitetsnivå rekommenderar panelen vidare inrättandet av ett forskningsinstitut för att skapa en kritisk massa för att fungera som katalysator för intra-, inter-, multi- och tvärvetenskaplig forskning vid Konstuniversitetet i Helsingfors.