Improvisaatio soitonopetuksessa nykypäivänä : kyselytutkimus improvisaation käytöstä sellonsoiton opetuksessa

Abstract

Tässä työssä tutkittiin, kuinka improvisaatiota voi käyttää osana sellonsoiton opetusta musiikkiopistotasolla. Tutkimuksella koottiin ideoita ja konkreettisia improvisointiharjoitteita opettamisen avuksi. Improvisoinnin opettamiseen saattaa helposti olla kynnys, joka voi johtua esimerkiksi harjoitusten puutteesta tai improvisoinnin hyötyjen tiedostamattomuudesta. Tämä tutkimus pyrki madaltamaan tätä kynnystä. Teoreettisena viitekehyksenä oli Nachmanovitchin teos Free play: Improvisation in life and art (1990) ja Routarinteen Improvisoi! (2005) teatteri- improvisaatiosta sekä Uusikylän teos Luovuus kuuluu kaikille (2012). Tutkimukseen osallistui sellonsoiton opettajia suomalaisista musiikkioppilaitoksista. Tutkimusmenetelmänä toimi nettikysely. Kysely lähetettiin 67 opettajalle, joista kyselyyn vastasi 14 opettajaa. Kyselyyn vastanneilla opettajilla oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia improvisoinnin mahdollisuuksista soitonopetuksessa. Monet kokivat sen hyödylliseksi osaksi soitonopetusta. He kertoivat monia harjoitteita ja tapoja ottaa improvisointi osaksi opetusta. Kyselyn vastausten perusteella improvisoinnilla voi harjoitella paljon muutakin, kuin pelkästään improvisointia. Vastauksissa mainittiin improvisaation avulla opeteltavan muun muassa erilaisia teknisiä asioita sekä musiikin teoriaa. Moni vastaajista koki tällä tavoin opettamisen mielekkäämmäksi kuin ilman improvisointia. He kokivat oppilaiden suhtautuvan improvisointiin enimmäkseen innokkaasti. Tutkimus näytti, että improvisointi on tärkeä osa nykyajan soitonopetusta. Tämän tutkimuksen avulla opettajilla on helpompi aloittaa improvisoinnin opettaminen sekä kehittää ja ottaa opetukseen uusia harjoituksia.