Elävän jazzmusiikin saavutettavuus Suomessa

Abstract

Tutkimuksessa kartoitetaan elävän jazzmusiikin saavutettavuuden nykytila Suomessa ja esitetään toimenpide-ehdotuksia jazzalan saavutettavuuden edistämiseksi. Tutkimus perustuu Suomen Jazzliitto ry:n strategisiin tavoitteisiin osallistuen samalla laajempaan keskusteluun kulttuurialan saavutettavuudesta. Jazzmusiikin saavutettavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu, jonka lisäksi tämän tutkimuksen erityispiirteenä voidaan pitää saavutettavuuden ja yleisötyön välisen suhteen tarkastelua.

Tutkimusmenetelmänä on laadullinen kyselytutkimus, joka sisältää määrällisiä elementtejä. Kohderyhmänä on jazzmusiikin konserttijärjestäjät Suomessa. Tulosten analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla muodostetaan profiileja kuvaamaan jazztoimijoiden suhtautumista ja mahdollisuuksia saavutettavuuden edistämisessä. Profiileiksi muodostuivat kykenemätön, passiivinen, resurssiorientoitunut, synnynnäinen ja edelläkävijä.

Kysely lähetettiin 78 Suomessa sijaitsevalle jazzorganisaatiolle ja sen vastausprosentiksi muodostui 43,6 prosenttia, mitä voidaan pitää erinomaisena. Tulosten perusteella elävän jazzmusiikin saavutettavuus toteutuu parhaiten alueellisen saavutettavuuden ja saatavuuden osalta, ja heikoimmin sosiaalisen saavutettavuuden, yleisötyön ja ymmärtämisen tukemisen osalta. Tulosten perusteella suurimmat haasteet saavutettavuuden edistämisessä ovat liian pienet resurssit sekä heikot vaikuttamismahdollisuudet fyysisen ympäristön esteettömyyden kehittämisessä.

Toimenpide-ehdotuksina elävän jazzmusiikin saavutettavuuden edistämiseksi Suomessa esitetään erilaisia keinoja jazztoimijoiden resurssien ja saavutettavuuteen liittyvän tiedon ja osaamisen lisäämiseksi. Myös jazztoimijoiden verkostojen laajentaminen ja saavutettavuuden edistämiseen liittyvien työkalujen luominen nähdään potentiaalisina keinoina vaikuttaa saavutettavuuden toteutumiseen. Lisäksi tunnistetaan sitoutumisen ja luovuuden merkitys saavutettavuuden edistämisessä.

Tutkimus implikoi Suomen elävän jazzmusiikin saavutettavuuden toteutuvan monelta osin yhteneväisesti Suomen muun kulttuurialan saavutettavuuden kanssa. Saavutettavuuden nykytilaa voidaan pitää jazzalalle hyvänä saavutuksena etenkin, kun huomioidaan alan koko ja resurssit. Vaikka jazzalan yleisötyö on määrällisesti pientä, toiminta on laadukasta yleisötyön kirjallisuuden valossa. Jazztoimijat suhtautuvat saavutettavuuden edistämiseen pääosin myönteisesti, mikä luo edellytyksiä saavutettavuuden kehittämiseen myös tulevaisuudessa.

This study gives a general view on accessibility of live jazz in Finland and proposes actions to enhance the accessibility of the jazz industry. The research is grounded on the strategic goals of the Finnish Jazz Federation while taking part in broader conversation on accessibility in the cultural field. What makes this research original, is the fact that jazz´s accessibility has not been studied previously, and that the study examines the relationship between accessibility and audience development.

The research method of this study is qualitative survey with quantitative elements, and the target group is jazz concert organizers in Finland. Different profiles are formed to describe attitudes and potential of jazz organizations in advancing accessibility: incapable, passive, resource-oriented, inherent and forerunner. The method used in this formulation is theory-led content analysis.

The survey was sent to 78 jazz organizations in Finland and it gained a response rate of 43,6 percent, which can be considered excellent. The results indicate that the accessibility of live jazz is actualized the most in regional accessibility and availability and the least in social accessibility, audience development and support of apprehension. The results suggest that the most significant challenges in enhancing of the accessibility are too concise resources and weak opportunities in developing the accessibility of physical environment.

A variety of means to increase resources, knowledge and know-how in accessibility among jazz organizations are proposed in order to enhance accessibility of Finnish live jazz. Expanding the networks of jazz organizations and creating tools to advance accessibility are also seen as potential ways to affect the actualization of accessibility. In addition, the meaning of commitment and creativity are recognized in the enhancing of accessibility.

The study implicates that accessibility of Finnish live jazz is actualized fairly similarly with the rest of the Finnish cultural industry. The current state of actualization of accessibility can be considered as a good achievement for jazz field, especially when taking in account industry´s small size and concise resources. Even though audience development in the jazz industry is quantitatively minor, it is of high quality from the perspective of audience development literature. Jazz organizations relate to the enhancing of accessibility mainly positively, which generates conditions for developing accessibility also in the future.