IHANA KAMALA KEHO
Lymi, Ella (2023-06-16)
Lymi, Ella
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
16.06.2023
Maisterin opinnäytetyö
näyttelijäntaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151139
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151139
Tiivistelmä
Suhteeni itseeni ja omaan ulkonäkööni on tullut usein tielle näyttelijänammattia harjoittaessa.
Minulle oli ollut selvää jo pitkään, että haluaisin kirjoittaa ja tutkia näyttelijän kehosuhdetta ja sitä miten se voi mahdollisesti vaikuttaa näyttelijäidentiteetin muodostumiseen.
Tiesin haluavani avata tätä teema jostain muustakin kuin omasta näkökulmasta ja siksi tahdoin tuoda tähän mukaan haastatteluja. Halusin haastattelu olevan laajat. Valitsin haastateltavat tarkoin, sillä tahdoin tähän kirjon eri ikäisiä ja oloisia suomalaisia näyttelijöitä. Tahdoin kuvata jokaisen haastateltavan. toivoin kuvien olevan jollakin tavalla suhteessa haastatteluihin, että ne näyttäisivät jokaisesta haastateltavasta ehkä jonkun uuden puolen. Halusin kuvissa näkyvän ihoa, pehmeyttä ja lempeää katsetta. Kukka-Maria Rosenlund lähti tähän työhön mukaan kuvaajaksi ja toi oman upean katseensa ja lahjakkuutensa, joka näkyy jokaisessa kuvassa.
Lähtiessäni tutkimaan omaa kehosuhdettani nykyisyydestä käsin, en voinut mennä historiaani karkuun. Olen työskennellyt kehoni kanssa viisivuotiaasta asti. Kehossani on paljon urheilun tuomaa kestävyyttä ja voimaa. Pystyn kehollisesti moneen ja minun kehostani on moneksi. Koen myös vahvan tietoisuuden omasta kehostani auttavan minua usein roolityötä tehdessä.
Saman aikaisesti ajattelen liittävän kehooni turhan paljon olettamuksia. Olen tottunut katsomaan omaa kehoani tietynlaisen linssin läpi, jonka urheilumaailma on minuun iskostanut. Minun kehoani on katsottu tarkastelevalla silmällä pikkutytöstä asti. Vartaloani on kommentoitu eri urheilulajien näkökulmista, milloin olen ollut liian pitkä, milloin kehoni on ollut liian voimakas, milloin rasvaa on ollut liikaa.
Tätä kaikkea kannan tahtomattani mukanani päivittäin, niin kameran edessä, lavalla kuin niiden ulkopuolellakin.
Tahtoisin olla ulkonäköpaineista ja korostuneesta kehosuhteesta vapaa. Koen kuitenkin, että ainoa keino sinne pääsyyn on ymmärtää miksi katson itseäni tietyllä tavalla, koettaa tehdä sopimus jokaisen kriitikon ja epäluuloisen äänen kanssa sisälläni.
Haastattelin lopputyötäni varten, Marja Packalénia, Tommi Korpelaa, Sari Siikanderia, Fanni Noroilaa ja Geoffrey Eristaa. Kuvat heistä otti Kukka-Maria Rosenlund.
Minulle oli ollut selvää jo pitkään, että haluaisin kirjoittaa ja tutkia näyttelijän kehosuhdetta ja sitä miten se voi mahdollisesti vaikuttaa näyttelijäidentiteetin muodostumiseen.
Tiesin haluavani avata tätä teema jostain muustakin kuin omasta näkökulmasta ja siksi tahdoin tuoda tähän mukaan haastatteluja. Halusin haastattelu olevan laajat. Valitsin haastateltavat tarkoin, sillä tahdoin tähän kirjon eri ikäisiä ja oloisia suomalaisia näyttelijöitä. Tahdoin kuvata jokaisen haastateltavan. toivoin kuvien olevan jollakin tavalla suhteessa haastatteluihin, että ne näyttäisivät jokaisesta haastateltavasta ehkä jonkun uuden puolen. Halusin kuvissa näkyvän ihoa, pehmeyttä ja lempeää katsetta. Kukka-Maria Rosenlund lähti tähän työhön mukaan kuvaajaksi ja toi oman upean katseensa ja lahjakkuutensa, joka näkyy jokaisessa kuvassa.
Lähtiessäni tutkimaan omaa kehosuhdettani nykyisyydestä käsin, en voinut mennä historiaani karkuun. Olen työskennellyt kehoni kanssa viisivuotiaasta asti. Kehossani on paljon urheilun tuomaa kestävyyttä ja voimaa. Pystyn kehollisesti moneen ja minun kehostani on moneksi. Koen myös vahvan tietoisuuden omasta kehostani auttavan minua usein roolityötä tehdessä.
Saman aikaisesti ajattelen liittävän kehooni turhan paljon olettamuksia. Olen tottunut katsomaan omaa kehoani tietynlaisen linssin läpi, jonka urheilumaailma on minuun iskostanut. Minun kehoani on katsottu tarkastelevalla silmällä pikkutytöstä asti. Vartaloani on kommentoitu eri urheilulajien näkökulmista, milloin olen ollut liian pitkä, milloin kehoni on ollut liian voimakas, milloin rasvaa on ollut liikaa.
Tätä kaikkea kannan tahtomattani mukanani päivittäin, niin kameran edessä, lavalla kuin niiden ulkopuolellakin.
Tahtoisin olla ulkonäköpaineista ja korostuneesta kehosuhteesta vapaa. Koen kuitenkin, että ainoa keino sinne pääsyyn on ymmärtää miksi katson itseäni tietyllä tavalla, koettaa tehdä sopimus jokaisen kriitikon ja epäluuloisen äänen kanssa sisälläni.
Haastattelin lopputyötäni varten, Marja Packalénia, Tommi Korpelaa, Sari Siikanderia, Fanni Noroilaa ja Geoffrey Eristaa. Kuvat heistä otti Kukka-Maria Rosenlund.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]