Miten voit, musalinjalainen? : narratiivinen tutkimus musiikilliseen toimintaan, lukio-opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvistä kolmen nuoren kertomuksista
Mäkelä, Elina (2023-03-11)
Mäkelä, Elina
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
11.03.2023
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053150884
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053150884
Tiivistelmä
Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen narratiivisen tutkimusotteen avulla kolmen nuoren kertomuksia siitä, millaisia yhteyksiä he näkevät musiikillisen toimintansa, lukio-opiskelunsa ja hyvinvointinsa välillä. Tutkimuskysymykseni on: Mitä haastateltavat nuoret kertovat musiikillisen toimintansa, lukio-opiskelunsa ja oman hyvinvointinsa välisistä yhteyksistä?
Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu hyvinvointi-termin teoreettisen tarkastelun lisäksi kulttuuri- ja kouluhyvinvointi-termien pohjalle. Täydensin teoreettista viitekehystäni musiikin ja musiikkikasvatuksen terapeuttisuuden aihepiireillä. Lukiokontekstista valitsin tarkastella lukion opetussuunnitelmaa ja pohtia musiikkidiplomin asemaa osana ylioppilastutkintoa. Valitsin tutkimukseni suuntaukseksi narratiivisen tutkimusotteen. Tämän tutkimuksen kontekstissa narratiivisuudella viitataan erityisesti tutkimusaineiston luonteeseen eli nuorten kertomuksiin sekä tapaan analysoida niitä tuloksiksi.
Tutkimukseni tuloksissa musiikkilinjalla opiskelu nähdään yleisesti hyvinvointia lisäävänä resurssina. Yhteisöllisyys määrittää niin musiikkilinjatoimintaa kuin yleistä hyvinvointiakin. Musiikillinen identiteetti hyvinvoinnin kannalta saa merkityksen kaikkien haastateltavien kertomuksissa. Hyvinvointi-sana pitää kaikilla haastateltavilla sisällään myös jotakin fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Lukio-opiskeluun liittyvään hyvinvointiin on kytköksissä toimiva oppilashuolto ja avoimet keskusteluyhteydet. Yleisesti toimiva arki lukiossa luo todennäköisesti lähes jokaiselle lukiossa opiskelevalle nuorelle rutiinia ja pysyvyyttä arkeen, mikä on merkittävä hyvinvoinnin resurssi. Musiikkilinjatoiminta osana lukio-opiskelua luo vahvaa pohjaa elinikäiselle oppimiselle ja koko elämän mittaiselle musiikkisuhteelle.
Vaikka taiteen ja erityisesti musiikin mahdollisuudet yksilön hyvinvoinnin resurssina on ollut yleisesti tiedossa arkipuheessa jo pitkään, on sen asema musiikkikasvatuksen alalla vasta vahvistumassa. Musiikin oppiaineen aseman vahvistuminen ja musiikin hyvinvointimerkitysten tunnistaminen lukiokontekstissa vaatii tutkimukseni perusteella etenevissä määrin tutkimuksellisia tuloksia nuorten itsensä kertomina. Musiikkidiplomin saattaminen osaksi ylioppilastutkintoa edistäisi aktiivisen harrastamisen arvostamista, vähentäisi ylioppilaskokeisiin liittyviä suorituspaineita ja nostaisi taito- ja taideaineet tasavertaisiksi akateemisten aineiden rinnalle.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu hyvinvointi-termin teoreettisen tarkastelun lisäksi kulttuuri- ja kouluhyvinvointi-termien pohjalle. Täydensin teoreettista viitekehystäni musiikin ja musiikkikasvatuksen terapeuttisuuden aihepiireillä. Lukiokontekstista valitsin tarkastella lukion opetussuunnitelmaa ja pohtia musiikkidiplomin asemaa osana ylioppilastutkintoa. Valitsin tutkimukseni suuntaukseksi narratiivisen tutkimusotteen. Tämän tutkimuksen kontekstissa narratiivisuudella viitataan erityisesti tutkimusaineiston luonteeseen eli nuorten kertomuksiin sekä tapaan analysoida niitä tuloksiksi.
Tutkimukseni tuloksissa musiikkilinjalla opiskelu nähdään yleisesti hyvinvointia lisäävänä resurssina. Yhteisöllisyys määrittää niin musiikkilinjatoimintaa kuin yleistä hyvinvointiakin. Musiikillinen identiteetti hyvinvoinnin kannalta saa merkityksen kaikkien haastateltavien kertomuksissa. Hyvinvointi-sana pitää kaikilla haastateltavilla sisällään myös jotakin fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Lukio-opiskeluun liittyvään hyvinvointiin on kytköksissä toimiva oppilashuolto ja avoimet keskusteluyhteydet. Yleisesti toimiva arki lukiossa luo todennäköisesti lähes jokaiselle lukiossa opiskelevalle nuorelle rutiinia ja pysyvyyttä arkeen, mikä on merkittävä hyvinvoinnin resurssi. Musiikkilinjatoiminta osana lukio-opiskelua luo vahvaa pohjaa elinikäiselle oppimiselle ja koko elämän mittaiselle musiikkisuhteelle.
Vaikka taiteen ja erityisesti musiikin mahdollisuudet yksilön hyvinvoinnin resurssina on ollut yleisesti tiedossa arkipuheessa jo pitkään, on sen asema musiikkikasvatuksen alalla vasta vahvistumassa. Musiikin oppiaineen aseman vahvistuminen ja musiikin hyvinvointimerkitysten tunnistaminen lukiokontekstissa vaatii tutkimukseni perusteella etenevissä määrin tutkimuksellisia tuloksia nuorten itsensä kertomina. Musiikkidiplomin saattaminen osaksi ylioppilastutkintoa edistäisi aktiivisen harrastamisen arvostamista, vähentäisi ylioppilaskokeisiin liittyviä suorituspaineita ja nostaisi taito- ja taideaineet tasavertaisiksi akateemisten aineiden rinnalle.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1571]