"Mitä jos musiikkia voisi yhdistää kestävään kehitykseen?" : viiden nuoren näkemyksiä kestävyysteemoista yläkoulun ja lukion musiikinopetuksessa

Abstract

Kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys ovat osa peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien kestävään tulevaisuuteen tähtääviä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastelen musiikkikasvatuksen näkökulmasta näiden osa-alueiden toteutumista koulujen opetuksessa. Tutkimuskysymykseni on:

Millä tavalla kestävyysteemat ovat haastateltavien nuorten mukaan esillä koulujen musiikinopetuksessa?

Tutkimukseni on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla 14–19-vuotiaita nuoria peruskoulun ja lukion musiikinopetuksen kestävyysteemoihin liittyen. Aineistonkeruun menetelmänä käytin nuorten ryhmähaastattelua ja ennen haastattelutilannetta täytettävää kyselylomaketta. Päätutkimuskysymykseni lisäksi olin kiinnostunut siitä, minkälaisia ilmastotunteita nuoret ovat kokeneet ja miten heidän arvoajattelunsa näkyy keräämässäni aineistossa. Tämän lisäksi olin kiinnostunut selvittämään, millä tavalla nuoret visioivat tulevaisuuden kestävää musiikinopetusta ja miten he kokevat voivansa vaikuttaa kestävän tulevaisuuden muodostumiseen musiikillisen tietotaitonsa avulla.

Teoreettisessa viitekehyksessä määrittelen kestävyystieteiden ja ekososiaalisen sivistyksen keskeiset käsitteet, kuten sosioekologiset systeemit, transformatiivisen oppimisprosessin, kulttuuriset ekosysteemipalvelut ja ympäristöahdistuksen. Näitä osa-alueita tarkastellaan musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Toteutin analyysini teoriasidonnaisena sisällönanalyysinä suhteessa kuvattuun teoreettiseen viitekehykseen, ja huomioin myös voimassaolevat koulujen opetussuunnitelmien perusteet.

Tutkimustuloksistani voidaan päätellä, että oppilaat ja opiskelijat tiedostivat kestävyysteemoihin liittyvät asiat hyvin. Heidän ajattelustaan nousivat esille teoreettisessa viitekehyksessä kuvatut ekososiaalisen sivistyksen tiedeperustaiset päämäärät, arvopohja sekä kestävän tulevaisuuden periaatteet. Tärkeäksi näkökulmaksi nousi musiikinopettajan merkitys opetussuunnitelmissakin kuvattujen kestävyysteemojen välittäjänä. Ilmiöpohjaista ja oppilaat ja opiskelijat huomioivaa opetustapaa peräänkuulutettiin, ja laaja-alaisuus ja musiikin yhdistäminen muihin oppiaineisiin koettiin merkityksellisenä.

Koulutuksella on huomattu olevan kansainvälisesti ratkaiseva merkitys kestävän tulevaisuuden tavoitteiden edistämisessä. Ympäristökasvatukseen liittyvä musiikkikasvatus on ajankohtainen keskustelun kohde, koska aikaisemmat suppean näkemyksen omaksuneet globaalikasvatuksen lähestymistavat ovat epäonnistuneet kestävän elämäntavan kasvatuksellisessa tehtävässään. Tutkimukseni avaa kestävyyskriisin polttopisteessä elävien nuorten näkökulmia näiden teemojen esiintymisestä koulujen musiikinopetuksessa ja musiikkiin liittyvässä toiminnassa.