Kriittinen musiikkikasvatus moninaisten identiteettien tukijana : narratiivinen tutkimus taustaltaan kulttuurisesti moninaisten musiikinopiskelijoiden kasvatuskokemuksista

Abstract

Tutkimelmani tavoitteena on lisätä elämäntarinoiden avulla ymmärrystä siitä, miten kriittisen pedagogiikan mukaisesti toimiva musiikkikasvattaja voi tukea neuvotteluja moninaisista identiteeteistä kulttuurisesti yhä moninaisemmassa todellisuudessa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaiset musiikilliset ja muut kokemukset näyttäytyvät merkityksellisinä taustaltaan kulttuurisesti moninaisten haastateltujen kertomuksissa? Kuinka musiikkikasvattaja voi tukea moninaisia identiteettejä haastateltavieni elämäntarinoiden perusteella? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu identiteetin käsitteistöstä ja siihen liittyvistä teorioista sekä kriittisen pedagogiikan tutkimusperinteestä. Esittelen teorialuvun ensimmäisessä osassa tutkimukseni kannalta keskeiset identiteetin tasot: kulttuurisen, intersektionaalisen, postmodernin ja narratiivisen identiteetin. Toisessa osassa erittelen kriittistä pedagogiikkaa musiikkikasvatuksen kontekstissa, musiikin ja vallan suhdetta sekä sitä, mitä kulttuurisesti moninaisella musiikkikasvatuksella voidaan tarkoittaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty elämäntarinahaastattelujen avulla. Valitsin haastateltavaksi kaksi musiikin ammattiopiskelijaa, joilla on kulttuurisesti moninainen tausta. Tutkimusprosessin myötä määrittelin kulttuurisen moninaisuuden laajemmin käsittämään useampia yksilöllisiä ominaisuuksia. Tulososio jakautuu narratiiviseen analyysiin, joka käsittää haastateltavien elämäntarinat ydinkertomuksina, sekä narratiivien analyysiin. Elämäntarinoissa identiteetin rakentumisen kannalta merkitykselliset kasvatuskokemukset kietoutuivat erottamattomasti muihin elämänkokemuksiin. Kriittiseen, moninaisia identiteettejä tukevaan musiikkikasvatukseen kuuluu oppilaan situationaalisuuden ja musiikin saamien merkitysten huomioiminen, intersektionaalinen ymmärrys, jälkikolonialististen käytäntöjen ja rasismin purkaminen sekä kriittinen itsereflektio liittyen kasvatusfilosofioihin ja representaatioihin.