Kuvataiteen maisterin opinnäytetyö

Abstract

Kuvataideakatemian lopputyöni koostuu kirjallisesta sekä taiteellisesta osasta. Taiteellinen osuuteni oli esillä Kuva/Tila:ssa 7.5.-5.6.2022 järjestetyssä Kuvan Kevät -näyttelyssä. Kirjallisessa osuudessa kerron taiteellisen työskentelyni prosesseista sekä yritän avata lukijalle, millä tavalla olen lähestynyt maalaamista Kuvataideakatemiassa. Lopputyöni taiteellisen osan ohjaajina ovat toimineet Hannaleena Heiska sekä Jarmo Mäkilä. Hannaleena Heiskan kanssa käydyt luontevan tuntuiset keskustelut maalaamisesta ja taiteellisen työskentelyn sanallistamisesta sekä Jarmo Mäkilän ytimekäs kannustus reippaaseen sivellintyöskentelyyn ovat olleet tärkeässä roolissa lopputyötä tehtäessä ja vaikuttavat työskentelyssäni edelleen. Opinnäytetyöni tarkastajina ovat Saara Hacklin sekä Timo Vaittinen.

Kuvan Keväässä esillä ollut kokonaisuus koostuu neljästä 200 cm x 145 cm kokoisesta maalauksesta. Jokaisen maalauksen keskellä on ihmishahmo. Kuva ihmisestä on toiminut asetelmanani maalaamiselle opintojeni ajan. Tunnistan itsessäni tarpeen toistaa asioita ja maalaamista opetellessani olen tarvinnut niin mielekkäältä tuntuvan aiheen, että pystyn käsittelemään sitä uudelleen ja uudelleen kyllästymättä. Lopputyöni maalaukset ovat kuvaus siitä, mitä olen opintojeni ajan tehnyt. Aloittaessani koulun syksyllä 2017 tunsin päässeeni ympäristöön, jossa pystyn käyttämään kaiken aikani maalaamisen opetteluun.

Maalaamisen opetteleminen on perustunut minulla vahvasti muiden taiteilijoiden teoskuvien tutkimiseen. Kirjoitan tässä opinnäytetyössä siitä, miten Marlene Dumasin maalaaminen on vaikuttanut omaan työskentelyyni. Lisäksi pohdin sitä, kuinka teosteni aiheet ovat tuntuneet opintojen ajan vaikeilta sanallistaa. Kirjallisen osan lopussa kerron vielä, miten skeittaustaustani on alkanut viime kuukausina näkyä maalaamisessani ja miten paljon samankaltaisuuksia niiden välillä huomaan.