Toimialabarometri 2021 : koronapandemia ja rytmimusiikkifestivaalit
Kinnunen, Maarit; Luonela, Mervi (2023)
Kinnunen, Maarit
Luonela, Mervi
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2023
1798-5455
978-952-329-316-8
kirja
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-316-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-316-8
Tiivistelmä
Suomalaista festivaalikenttää tarkasteleva toimialabarometrikysely on tehty nyt neljä kertaa. Toimialaa koskevaa tietoa on kerätty vuosilta 2015, 2017, 2019 ja 2021. Kahden ensimmäisen kyselyn järjestäjinä toimivat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö, Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine, Finland Festivals ry sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit. Vuoden 2015 osalta yhteistyökumppaneita olivat lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Kahdessa ensimmäisessä tiedonkeruussa kysely kohdistettiin pääosin Finland Festivals ry:n jäsenistölle huomioimalla myös yhdistykseen kuulumattomia merkittäviä rytmimusiikkifestivaaleja.
Vuonna 2019 tutkimuksen pääjärjestäjäksi vaihtui LiveFIN ry, joka sai tutkimuskyselylle rahoitusta Musiikin edistämissäätiöltä. Samalla päätettiin fokusoitua nimenomaan rytmimusiikkifestivaaleihin tavoitteena saada aiempaa syvempi kuva toimijakentästä. Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Tutkimusyhteistyötä tehtiin myös Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Vuoden 2021 osalta tutkimuksen järjestäjinä jatkoivat samat tahot.
Erityisesti tutkimuksen sisällöllisen uudelleen suuntaamisen takia kahta viimeistä festivaalitoimialaan keskittyvää tutkimusta ei voi verrata kahteen ensimmäiseen tutkimukseen, joissa oli mukana klassisen ja rytmimusiikin, tanssi-, teatteri-, kirjallisuus-, ooppera- sekä monitaidefestivaaleja, sillä järjestämisen tavat, festivaalien taustaorganisaatioiden muodot ja rahoitusrakenteet vaihtelevat paljon. Tämä on vaikuttanut osaltaan myös kysymysten asetteluun. Sen sijaan vuosien 2019 ja 2021 tutkimukset ovat vertailukelpoisia ja mahdollistavat rytmimusiikkifestivaalien syvällisemmän tarkastelun tuotannollisten tekijöiden kuten ohjelmiston, yleisöprofiilin ja taloudellisten tunnuslukujen osalta. Uuden rajauksen johdosta tutkimusfokus toimii paremmin tässä sarjassa raportoitujen Festivaalibarometri-tutkimusten rinnalla, jotka on suunnattu nimenomaan rytmimusiikkifestivaalien yleisöille. Festivaalibarometri on järjestetty vuosina 2014, 2016, 2018, 2021 ja 2022 ja sen tuloksia on julkaistu useissa eri raporteissa (Kinnunen & Luonila, 2021a; Kinnunen, Koivisto & Luonila, 2019; Kinnunen & Luonila, 2015; Kinnunen, Luonila, & Koivisto, 2017a; Kinnunen ym., 2015) ja akateemisissa tutkimuspapereissa (Kinnunen & Honkanen, 2021; Kinnunen, Honkanen & Karjalainen, 2020; Kinnunen, Luonila & Honkanen, 2019).
Kysely tehtiin alkukesästä 2022. Vastauksissa näkyy kahden peruuntuneen festivaalikesän vaikutukset: kesällä 2020 oli mahdollista järjestää vain pieniä festivaaleja ja kesällä 2021 oli voimassa jatkuvasti muuttuvia rajoituksia, mikä johti siihen, että valtaosa festivaaleista peruttiin. Näin ollen korona-ajan vastoinkäymiset heijastuivat vastauksiin.
Festivaalikesä 2022 oli taas täysin poikkeuksellinen, kun koronarajoitukset purettiin ja festivaaleja järjestettiin ennätysmäärä. Saturaatiokehityksestä oli omat seurauksensa, joita tarkastellaan raportin lopussa.
Vuonna 2019 tutkimuksen pääjärjestäjäksi vaihtui LiveFIN ry, joka sai tutkimuskyselylle rahoitusta Musiikin edistämissäätiöltä. Samalla päätettiin fokusoitua nimenomaan rytmimusiikkifestivaaleihin tavoitteena saada aiempaa syvempi kuva toimijakentästä. Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Tutkimusyhteistyötä tehtiin myös Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Vuoden 2021 osalta tutkimuksen järjestäjinä jatkoivat samat tahot.
Erityisesti tutkimuksen sisällöllisen uudelleen suuntaamisen takia kahta viimeistä festivaalitoimialaan keskittyvää tutkimusta ei voi verrata kahteen ensimmäiseen tutkimukseen, joissa oli mukana klassisen ja rytmimusiikin, tanssi-, teatteri-, kirjallisuus-, ooppera- sekä monitaidefestivaaleja, sillä järjestämisen tavat, festivaalien taustaorganisaatioiden muodot ja rahoitusrakenteet vaihtelevat paljon. Tämä on vaikuttanut osaltaan myös kysymysten asetteluun. Sen sijaan vuosien 2019 ja 2021 tutkimukset ovat vertailukelpoisia ja mahdollistavat rytmimusiikkifestivaalien syvällisemmän tarkastelun tuotannollisten tekijöiden kuten ohjelmiston, yleisöprofiilin ja taloudellisten tunnuslukujen osalta. Uuden rajauksen johdosta tutkimusfokus toimii paremmin tässä sarjassa raportoitujen Festivaalibarometri-tutkimusten rinnalla, jotka on suunnattu nimenomaan rytmimusiikkifestivaalien yleisöille. Festivaalibarometri on järjestetty vuosina 2014, 2016, 2018, 2021 ja 2022 ja sen tuloksia on julkaistu useissa eri raporteissa (Kinnunen & Luonila, 2021a; Kinnunen, Koivisto & Luonila, 2019; Kinnunen & Luonila, 2015; Kinnunen, Luonila, & Koivisto, 2017a; Kinnunen ym., 2015) ja akateemisissa tutkimuspapereissa (Kinnunen & Honkanen, 2021; Kinnunen, Honkanen & Karjalainen, 2020; Kinnunen, Luonila & Honkanen, 2019).
Kysely tehtiin alkukesästä 2022. Vastauksissa näkyy kahden peruuntuneen festivaalikesän vaikutukset: kesällä 2020 oli mahdollista järjestää vain pieniä festivaaleja ja kesällä 2021 oli voimassa jatkuvasti muuttuvia rajoituksia, mikä johti siihen, että valtaosa festivaaleista peruttiin. Näin ollen korona-ajan vastoinkäymiset heijastuivat vastauksiin.
Festivaalikesä 2022 oli taas täysin poikkeuksellinen, kun koronarajoitukset purettiin ja festivaaleja järjestettiin ennätysmäärä. Saturaatiokehityksestä oli omat seurauksensa, joita tarkastellaan raportin lopussa.