Toisinelämisen mahdollisuuksia: Elettävä fiktio ja taiteellis-pedagoginen työskentely liveroolipeliteoksessa
Tarpila, Maiju (2023-05)
Tarpila, Maiju
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
05 / 2023
Maisterin opinnäytetyö
teatteriopettaja
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656066
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656066
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin, millaista taiteellista ja taiteellis-pedagogista työskentelyä liittyy liveroolipeliteoksen valmisteluun ja pelaamiseen, kun tavoitteena on teos, jonka sisällä voi elää. Nimitän tätä pelaamista toisinelämiseksi. Liveroolipelaaminen on ruumiillisesti koettavaa fiktiota, jossa osallistujat eläytyvät ennalta sovittuun fiktiiviseen kehykseen ja improvisoivat yhdessä hahmojensa elämää. Larpissa ei ole ulkopuolista yleisöä, vaan teos rakentuu osallistujien välisyydessä ja osallistujan oman ruumiillisen kokemuksen ja kuvittelun yhteistyössä. Työssäni tarkastelen, mitä larpin kautta oman ruumiin ja todellisuuden toisineläminen voi olla ja miten liveroolipelin kontekstissa toimivana teatteripedagogina luon sille mahdollisuuksia. Lähestyn tutkimukseni kysymyksiä tarkastelemalla luotsaamaani, marraskuussa 2022 pelattua, Tuhka-liveroolipelin prosessia ja omia kokemuksiani prosessissa niin tekijänä kuin kokijana. Tuhka oli ekokriisien tematiikkaa tutkiva, vuoden 2067 Suomeen sijoittuva peliteos, jota luotiin yhdessä 18 osallistujan kanssa syksyllä 2022. Tavoitteeni on opinnäytetyössä käytäntöön nojaamalla luoda teoriaa toisinelämisestä larpin kontekstissa. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten larppaus voi tuntua todelta, elettävältä ja mitä toisineläminen ehdottaa paitsi larppaamisesta, myös esteettisistä kokemuksista ja kyvystämme niiden avulla kurottaa kohti kestävämpiä elämäntapoja. Toisineläminen on taiteellinen pyrkimys, mutta samaan aikaan syvästi ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin kytkeytyvä kysymys siitä, miten elää hyvää elämää. Etenen työssäni ensin avaamalla, mitä larppaaminen on ja miten sitä voi ymmärtää esityksen, pelin ja leikin käsitteiden kautta. Hyödynnän tässä osiossa mm. esitysteoreetikkojen Richard Schechnerin ja Erika Fischer-Lichten sekä pelitutkija Jaakko Stenrosin artikulointeja. Lisäksi pohdin John Deweyn kokemusfilosofiaan nojaten larpin toiminnallista ja kokemuksellista luonnetta. Luvussa kolme käyn Tuhkan prosessia läpi alusta loppuun tuoden näkyväksi, miten pelimaailma luotiin, miten peliin valmistauduttiin ja millaista pelaaminen oli. Luvussa neljä muotoilen teoriaa toisinelämisen ympärille. Pohdin rooliani teatteripedagogina larp-teoksessa ja tarkastelen Tuhkassa ryhmän oppimista yhteistoiminnallisen oppimisen kautta. Tutkin, miten Tuhkassa todentuntua ja elettävyyttä luotiin yhdessä valmistautumisen sekä larpin ruumiillisuuden huomioimisen kautta. Loppua kohden pyrin ymmärtämään toisinelämistä esteettisenä kokemuksena, John Deweyn määrittelyihin nojaten. Tämän mukaan esteettinen kokemus ei ole arkikokemuksesta irrallinen, vaan siihen pohjautuva kokemus, joka syntyy, kun olento on harmonissa ympäristönsä ja oman kokemusjatkumonsa kanssa. Tarkastelen, mistä tämä harmonia voi syntyä larpin kontekstissa. Lopuksi John Deweyn sekä Antti Salmisen ja Tere Vadénin ajattelua mukaillen pohdin kokemuksen sirpaloitumista teollistumisen jälkeisessä ajassa ja sen yhteyttä käynnissä oleviin ekokriiseihin. Ehdotan toisinelämistä yhdeksi tavaksi kuroa kokemuksellisia katkoksia umpeen. Viimeisessä luvussa pohdin elävistä kokemuksista kirjoittamisen haasteita ja tunnustelen, minkälaisia kaikuja mahdollisista tulevaisuuksista minussa elää Tuhka-larpin myötä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1403]