Kohti katsojaa : valosuunnittelija empatiaa etsimässä
Hietala, Lauri (2023)
Hietala, Lauri
2023
Maisterin opinnäytetyö
valosuunnittelu
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656069
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656069
Tiivistelmä
Taiteellisen ja kirjallisen osion sisältävässä opinnäytetyössäni pohdin katsojan ja valosuunnittelijan suhdetta empatian käsitteen avulla. Empatia mielletään usein esityksissä tarinallisuuteen liittyväksi, mutta se on hyödyllinen myös ajateltaessa valosuunnittelijan suhdetta katsojaan.
Pohdintani taustalla on valosuunnittelijan sekä katsojan roolin määrittäminen. Kuvataiteen tohtori Teemu Mäki esittää taiteella olevan neljä tehtävää: nautinto, keskustelun herättäminen, viisauden tavoittelu ja tunne-elämän kehittäminen. Näiden pohjalta muodostan valosuunnittelijan tehtävän, johon kuuluu taiteen tehtävien toteutumisen mahdollistaminen esityksen katsojien kannalta. Katsojan ja esityksen suhteessa pohjaan filosofi Jacques Rancièren esittämiin ajatuksiin katsojan roolista esityksen merkityksen muodostumisessa. Katsojien kokemukset yhden esityksen äärellä voivat olla hyvin erilaisia. Ajattelen erilaisten katsojien kokemusten ymmärtämisen kuuluvan valosuunnittelijan tehtävään.
Filosofi Elisa Aaltolan ja ekologi Sami Keton kirja Empatia: Myötäelämisen tiede (2018) esittelee eri empatian muotoja, joiden avulla tarkastelen katsojan ja valosuunnittelijan suhteessa esiintyvää empatiaa. Tarkastelussa käytän apuna myös kokemuksiani valosuunnittelijana TADaCollective-esityksessä, jonka ensi-ilta oli 31.1.2023 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa.
Projektiivinen ja simuloiva empatia ovat toisen asemaan sijoittumista ja sen ajattelemista, miltä tuntuu olla toinen. Nämä ovat valosuunnittelussa läsnä harjoituskaudella, kun ajattelen tulevien katsojien kokemusta syntymässä olevassa esityksessä. Pohdin mahdollisuuksiani valosuunnittelijana simuloida erilaisten katsojien kokemuksia. Toisen asemaan sijoittumisessa on riskinä, että ei lopulta huomioi toista ollenkaan. On siis oltava tietoinen, miten paljon voi toisesta tietää. Toisaalta toisen täysin huomioimatta jättäminen olisi välinpitämätöntä.
Ruumiillinen empatia mahdollistaa toisten ymmärtämisen yhdessä olemisen kautta ilman, että meidän tarvitsisi sitä pohtia. Katsojan ja valosuunnittelijan suhteessa käsittelen ruumiillista empatiaa esityksessä, jossa valosuunnittelijan rooli laajenee sisältämään myös esiintyjän kaltaista toimintaa. Tällöin ruumiillisen empatian mahdollisuudet ovat esitystilanteessa erityisen runsaat. Toisaalta valosuunnittelija voi olla esitystilanteessa myös valojen ajajana tai kohdata katsojia esityksestä saatujen palautteiden kautta.
Kognitiivinen empatia on toisen tunteiden tunnistamista ja affektiivinen empatia toisen tunteiden siirtymistä itseen. Näiden kautta muodostuu pohja katsojan ja valosuunnittelijan suhteen moraaliselle käsittelylle.
Empatian eri muodot saattavat johtaa puolueellisuuteen, kun empatiaa koetaan vahvimmin itsen kanssa samankaltaisia kohtaan. On siis tärkeää olla tietoinen omista oletuksistaan ja tunteistaan, jotka vaikuttavat empatian mahdollisuuksiin. Nämä huomioiva empatian muoto on reflektiivinen empatia. Pohdintani empatian esiintymisestä työskentelyssäni valosuunnittelijana opinnäytteeni taiteellisessa osiossa on nähtävissä reflektiivisen empatian kautta.
Empatia on työkalu katsojan ja valosuunnittelijan suhteen ymmärtämiseen. Eri empatian muotojen kautta on mahdollista etsiä erilaisten suhteiden mahdollisuuksia katsojan ja valosuunnittelijan välillä esittävissä taiteissa.
Pohdintani taustalla on valosuunnittelijan sekä katsojan roolin määrittäminen. Kuvataiteen tohtori Teemu Mäki esittää taiteella olevan neljä tehtävää: nautinto, keskustelun herättäminen, viisauden tavoittelu ja tunne-elämän kehittäminen. Näiden pohjalta muodostan valosuunnittelijan tehtävän, johon kuuluu taiteen tehtävien toteutumisen mahdollistaminen esityksen katsojien kannalta. Katsojan ja esityksen suhteessa pohjaan filosofi Jacques Rancièren esittämiin ajatuksiin katsojan roolista esityksen merkityksen muodostumisessa. Katsojien kokemukset yhden esityksen äärellä voivat olla hyvin erilaisia. Ajattelen erilaisten katsojien kokemusten ymmärtämisen kuuluvan valosuunnittelijan tehtävään.
Filosofi Elisa Aaltolan ja ekologi Sami Keton kirja Empatia: Myötäelämisen tiede (2018) esittelee eri empatian muotoja, joiden avulla tarkastelen katsojan ja valosuunnittelijan suhteessa esiintyvää empatiaa. Tarkastelussa käytän apuna myös kokemuksiani valosuunnittelijana TADaCollective-esityksessä, jonka ensi-ilta oli 31.1.2023 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa.
Projektiivinen ja simuloiva empatia ovat toisen asemaan sijoittumista ja sen ajattelemista, miltä tuntuu olla toinen. Nämä ovat valosuunnittelussa läsnä harjoituskaudella, kun ajattelen tulevien katsojien kokemusta syntymässä olevassa esityksessä. Pohdin mahdollisuuksiani valosuunnittelijana simuloida erilaisten katsojien kokemuksia. Toisen asemaan sijoittumisessa on riskinä, että ei lopulta huomioi toista ollenkaan. On siis oltava tietoinen, miten paljon voi toisesta tietää. Toisaalta toisen täysin huomioimatta jättäminen olisi välinpitämätöntä.
Ruumiillinen empatia mahdollistaa toisten ymmärtämisen yhdessä olemisen kautta ilman, että meidän tarvitsisi sitä pohtia. Katsojan ja valosuunnittelijan suhteessa käsittelen ruumiillista empatiaa esityksessä, jossa valosuunnittelijan rooli laajenee sisältämään myös esiintyjän kaltaista toimintaa. Tällöin ruumiillisen empatian mahdollisuudet ovat esitystilanteessa erityisen runsaat. Toisaalta valosuunnittelija voi olla esitystilanteessa myös valojen ajajana tai kohdata katsojia esityksestä saatujen palautteiden kautta.
Kognitiivinen empatia on toisen tunteiden tunnistamista ja affektiivinen empatia toisen tunteiden siirtymistä itseen. Näiden kautta muodostuu pohja katsojan ja valosuunnittelijan suhteen moraaliselle käsittelylle.
Empatian eri muodot saattavat johtaa puolueellisuuteen, kun empatiaa koetaan vahvimmin itsen kanssa samankaltaisia kohtaan. On siis tärkeää olla tietoinen omista oletuksistaan ja tunteistaan, jotka vaikuttavat empatian mahdollisuuksiin. Nämä huomioiva empatian muoto on reflektiivinen empatia. Pohdintani empatian esiintymisestä työskentelyssäni valosuunnittelijana opinnäytteeni taiteellisessa osiossa on nähtävissä reflektiivisen empatian kautta.
Empatia on työkalu katsojan ja valosuunnittelijan suhteen ymmärtämiseen. Eri empatian muotojen kautta on mahdollista etsiä erilaisten suhteiden mahdollisuuksia katsojan ja valosuunnittelijan välillä esittävissä taiteissa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1557]