girlsound: tyttöydestä, feminismistä ja äänisuunnittelusta

Abstract

Tässä kirjallisessa opinnäytetyössä kirjoitan feministisestä sad girl -estetiikkaan nojaavasta äänisuunnittelun praktiikastani, girlsoundista, taiteellisen opinnäytetyöni kontekstissa. Opinnäytetyö alkaa johdannolla, toinen luku käsittelee female gaze -teoriaa sekä sad girl -estetiikkaa, ja kolmannessa luvussa pureudun omaan girlsound -praktiikkaani sekä taiteelliseen opinnäytetyöhöni.

Neljännessä luvussa tutkin sukupuolitasa-arvon tilannetta Suomen kiinteiden ammattiteattereiden ja tanssiryhmien äänisuunnittelijoiden, -mestareiden ja - teknikkojen joukossa. Tutkin myös Suomen neljän suurimman kaupungin, Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun, kaupunginteattereiden ja Helsingin suurten vakiintuneiden ryhmäteattereiden ja tanssiryhmien ohjelmistojen vierailevien äänisuunnittelijoiden sukupuolijakaumaa. Naisoletettujen määrä on laskettu nimenperusteella, joten tilastot antavat osittain vääristynyttä ja epäluotettavaa tietoa, sillä binäärinen laskentatapa ei ota huomioon muunsukupuolisuutta. Koska nimenperusteella laskettujen naisoletettujen määrä oli taloissa ja ohjelmistoissa todella pieni, tein myös kyselyn naisille ja muunsukupuolisille, jossa käsiteltiin kiinteitä ammattiteattereita ja tanssiryhmiä työympäristöinä, vastaajien halukkuutta työskennellä niissä, ja alalla koettua seksismiä. Käsittelen tässä luvussa kyselyn vastauksia sekä VÄS:n äänisuunnittelijaopiskelijoiden sukupuolijakaumaa. Luvun lopuksi ehdotan konkreettisia toimia, joilla jokainen voi osaltaan aktiivisesti parantaa tasa-arvotilannetta alalla.

Viimeisessä, eli viidennessä luvussa, vedän lankoja yhteen ja päättelen opinnäytetyöni.

Tyttöys on taiteessani keskiössä, joten myös tämä opinnäytetyö keskittyy kokonaisuudessaan vahvasti tyttöyteen. Haluan korostaa, että kirjoitan tyttöydestä ja naiseudesta omasta queer cis-tytön ja -naisen kokemusmaailmastani käsin. Vaikka tyttöys saattaa toisaalta olla stereotyyppistä, se on myös vahvasti yksilöllistä, ja kaikkien tyttöjen tyttöys on erilaista. Siksi minun kokemukseeni tyttöydestä eivät kaikki voi samaistua, enkä pyrikään luomaan universaalia samaistuttavuutta.

Tekstissä kulkee kolme eri tasoa: analyyttinen, rauhallinen, akateeminen taso; ränttäävä ja ihastuksista puhuva, rinnakkaisesti tämän opinnäytetyöprosessin aikana puhelimen muistiinpanoihin kirjoitettu päiväkirjataso; sekä lapsuuden ja teini-iän päiväkirjataso.