Tietoisuustaidot yläkoulun musiikinopetuksessa: oppilaiden ja opettajan kokemuksia tietoisuustaitoharjoitteista

Abstract

Tässä tutkimuksessa käsitellään tietoisuustaitoja ja niiden käyttöä yläkoulun musiikinopetuksessa. Tutkimustehtävänä on analysoida millaisia merkityksiä 7. -luokan oppilaat antavat musiikin tuntien osana toteutettaville tietoisuustaitoharjoitteille. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella oppilaiden käsityksiä ja suhtautumista tietoisuustaitoihin sekä pohtia, miten tietoisuustaitoharjoitteita voidaan hyödyntää musiikinopetuksessa. Käsittelen myös tietoisuustaitoharjoitteiden mahdollisuuksia oppilaiden rauhoittamiseen. Tutkimuskysymykseni on:

Millaisia merkityksiä 7. -luokan oppilaat antavat tietoisuustaitoharjoitteille?

Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys pohjautuu kehollisuuden käsitteeseen, jota avaan fenomenologian ja musiikkikasvatukselle merkittävän Dalcroze-pedagogiikan näkökulmasta sekä zenbuddhalaisen kehotietoisuuden näkökulmasta. Tietoisen läsnäolon käsite (mindfulness) yhdistää kehollisuuden näkökulman ja tietoisuustaitoharjoitteet tutkimuksessani. Käsitteellinen viitekehys muodostuu fenomenologishermeneuttisesta ihmis- ja tiedonkäsityksestä, tietoisuudesta ja tajunnasta sekä merkityksen ja kokemuksen tutkimisesta. Tutkimukseni osallistujat olevat yläkouluikäisiä nuoria.

Tutkimus on laadullinen opettajatutkimus, jonka aineisto on kerätty havainnoimalla, kyselylomakkeilla ja haastattelemalla yläkoulun oppilaita. Opetin kahta eri 7. -luokkaa kahden tunnin ajan kahtena peräkkäisenä viikkona. Musiikin tuntien yhteydessä kokeiltiin kolmea erilaista tietoisuustaitoharjoitetta, joista yksi oli rentoutusharjoitus ja kaksi kehollista harjoitusta. Oppitunneista tehtyjen havaintojen, päiväkirjamerkintöjen ja oppituntien jälkeen kerättyjen kyselylomakkeiden lisäksi aineistoa kerättiin kolmella teemahaastattelulla ja opettajan haastattelulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tietoisuustaidot ovat jossain määrin tuttuja nuorille lähinnä hengitys- ja rentoutusharjoitusten kautta. Tietoisuustaitoharjoitteilla voi olla rentouteen, rauhoittumiseen ja keskittymiseen myönteinen vaikutusja tutkimukseen osallistuvat nuoret kokivat, että rentoutusharjoituksia voisi tehdä muidenkin oppiaineiden tunnilla. Erityisen merkittävää tulosten kannalta olivat nuorten kokemukset kehollisista harjoituksista. Nuoret kokivat kehollisten harjoitusten tekemisen osana musiikin tuntia outona tai vieraana. Tulokset viittaavat siihen, että tutkimukseen osallistuneet nuoret kokevat musiikin pikemminkin soittamisen ja soittimen kautta kuin kokonaisvaltaisena ja kehollisena kokemuksena. Kehollisuuden konseptin sanallistaminen ja tunnetuksi tekeminen nuorille, on tärkeää kehollisuuden edistämisen ja musiikin kokonaisvaltaisen ymmärtämisen vuoksi.