Katsaus Ferruccio Busonin Klavierübungiin : "Bach on pianonsoiton perusta, Liszt sen huippu. Ne tekevät sinulle Beethovenin mahdolliseksi."
Holmström, Emil (2023)
Lataukset:
Holmström, Emil
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
2023
2489-7981
978-952-329-331-1
Tohtoritutkinto. Taiteilijakoulutus
DocMus
EST-julkaisusarja 76
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-331-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-331-1
Tiivistelmä
Kirjoitus käsittelee Ferruccio Busonin soittoteknisiä harjoituksia kokoelmassa
Klavierübung. Busoni on yksi musiikinhistorian merkittävimpiä pianisteja. Tämä
tutkielma selvittää niitä soittotekniikkaan liittyviä havaintoja ja periaatteita,
joita hän uransa aikana keräsi ja joita hän jätti jälkipolville lähinnä harjoitusten
muodossa.
Työn materiaalina on ollut valikoima Klavierübungin harjoituksia, Busonin kirjoittamia
pianonsoittoa käsitteleviä tekstejä, aiheeseen liittyvää tutkimusta ja
muutama esimerkki keskeisestä pianokirjallisuudesta. Tutkimusmetodi on ollut
tämän materiaalin pohjalta soittaa itse harjoituksia ja tehdä harjoittelutilanteessa
syntyneistä havainnoista johtopäätöksiä sekä luetun tiedon että vuosien
aikana kertyneen soittokokemuksen perusteella. Tutkimuksen tarkoitus on
ollut luoda käsitys siitä, miten Busonin harjoituksia kannattaa lähestyä ja soittaa
ja mitä ne soittoteknisesti implikoivat.
Tärkein tutkimusprosessista nouseva havainto on Busonin pyrkimys yksinkertaistaa
soittotilanteen fyysistä suoritusta erittäin poikkeuksellisin keinoin. Niitä
ovat esimerkiksi kuvioiden ryhmittäminen, koskettimiston hahmottaminen otteiden
sekä asemien mukaan ja nuottitekstin mielikuvituksellinen uudelleensommittelu.
Yksinkertaistamisen päämääränä voi nähdä esityksen aikana tapahtuvan
ajatustyön minimoimisen sekä ajatuksen ideaalisesta soittotilanteesta,
jossa soiton ohjaaminen tapahtuu pelkästään kuulemisen kautta ja tietoinen
fysiikan kontrollointi on tarpeetonta. This work inspects Ferruccio Busoni's technical exercises in the collection
Klavierübung. Busoni is one of the most significant pianists in history, and it is
fascinating to try to interpret the various observations about, and principles of,
keyboard technique that he accumulated over the course of his career, and
that he left behind mostly in the form of exercises.
The material for this study is a selection of exercises from Klavierübung, literature
on the topic, Busoni’s own essays, and examples from the piano repertoire.
The method has been to rehearse the exercises, make my own observations
in the process, and to draw conclusions based on them and
in dialogue with the source materials. The objective has been to establish a
perspective on how to best approach and execute Busoni’s exercises, and
what technical implications they contain.
The most important observation that emerged during this research is that Busoni
aims to simplify the physical mechanisms of piano playing by very special
means. They include grouping figures, grasping the keyboard through positions
and fanciful developing of the original writing. The essence of this simplification
can be seen as minimizing conscious control during performance, and
the idea that, under ideal conditions, playing is controlled only through hearing
while the active real-time motoric control becomes redundant. Arbetet behandlar Ferruccio Busonis pianotekniska övningar i samlingen
Klavierünung. Busoni är en av musikhistoriens mest betydande pianister och
det är fascinerande att försöka förstå de iaktagelser och principer angående
spelteknik han gjorde under sin karriär, och som han överlämnade kommande
generationer främst i form av övningar.
Arbetets material är ett urval övningar från Klavierübung, texter Busoni skrivit
om pianospel, forskning kring ämnet och några exempel ur den centrala pianorepertoaren.
Forskningsmetoden har varit att utgående från detta material
själv spela övningarna och från de iaktagelser som uppkommit under övningsprocessen
dra slutsatser med hjälp av textmaterialet och min egen erfarenhet
som utövande pianist. Forskningens mål har varit att konstruera en
uppfattning om hur man kan närma sig och spela Busonis övningar, och vad
de speltekniskt implicerar.
Den viktigaste iaktagelsen under den här processen har varit Busonis strävan
att strömlinjeforma pianospelandets fysiska prestation med hjälp av mycket
personliga förfaranden. Till dessa kan räknas tonföljdernas gruppering, klaviaturets
iaktagande enligt handens positioner och nottextens fantasifulla vidareutväckling.
Målet med Busonis strävan kan ses som minimerandet av den
kontrollerande tankeverksamheten under framförandet, och idén att i idealförhållanden
kontrolleras spelandet endast via hörandet, och den medvetna kontrollen
av den fysiska prestationen är överflödig.
Klavierübung. Busoni on yksi musiikinhistorian merkittävimpiä pianisteja. Tämä
tutkielma selvittää niitä soittotekniikkaan liittyviä havaintoja ja periaatteita,
joita hän uransa aikana keräsi ja joita hän jätti jälkipolville lähinnä harjoitusten
muodossa.
Työn materiaalina on ollut valikoima Klavierübungin harjoituksia, Busonin kirjoittamia
pianonsoittoa käsitteleviä tekstejä, aiheeseen liittyvää tutkimusta ja
muutama esimerkki keskeisestä pianokirjallisuudesta. Tutkimusmetodi on ollut
tämän materiaalin pohjalta soittaa itse harjoituksia ja tehdä harjoittelutilanteessa
syntyneistä havainnoista johtopäätöksiä sekä luetun tiedon että vuosien
aikana kertyneen soittokokemuksen perusteella. Tutkimuksen tarkoitus on
ollut luoda käsitys siitä, miten Busonin harjoituksia kannattaa lähestyä ja soittaa
ja mitä ne soittoteknisesti implikoivat.
Tärkein tutkimusprosessista nouseva havainto on Busonin pyrkimys yksinkertaistaa
soittotilanteen fyysistä suoritusta erittäin poikkeuksellisin keinoin. Niitä
ovat esimerkiksi kuvioiden ryhmittäminen, koskettimiston hahmottaminen otteiden
sekä asemien mukaan ja nuottitekstin mielikuvituksellinen uudelleensommittelu.
Yksinkertaistamisen päämääränä voi nähdä esityksen aikana tapahtuvan
ajatustyön minimoimisen sekä ajatuksen ideaalisesta soittotilanteesta,
jossa soiton ohjaaminen tapahtuu pelkästään kuulemisen kautta ja tietoinen
fysiikan kontrollointi on tarpeetonta.
Klavierübung. Busoni is one of the most significant pianists in history, and it is
fascinating to try to interpret the various observations about, and principles of,
keyboard technique that he accumulated over the course of his career, and
that he left behind mostly in the form of exercises.
The material for this study is a selection of exercises from Klavierübung, literature
on the topic, Busoni’s own essays, and examples from the piano repertoire.
The method has been to rehearse the exercises, make my own observations
in the process, and to draw conclusions based on them and
in dialogue with the source materials. The objective has been to establish a
perspective on how to best approach and execute Busoni’s exercises, and
what technical implications they contain.
The most important observation that emerged during this research is that Busoni
aims to simplify the physical mechanisms of piano playing by very special
means. They include grouping figures, grasping the keyboard through positions
and fanciful developing of the original writing. The essence of this simplification
can be seen as minimizing conscious control during performance, and
the idea that, under ideal conditions, playing is controlled only through hearing
while the active real-time motoric control becomes redundant.
Klavierünung. Busoni är en av musikhistoriens mest betydande pianister och
det är fascinerande att försöka förstå de iaktagelser och principer angående
spelteknik han gjorde under sin karriär, och som han överlämnade kommande
generationer främst i form av övningar.
Arbetets material är ett urval övningar från Klavierübung, texter Busoni skrivit
om pianospel, forskning kring ämnet och några exempel ur den centrala pianorepertoaren.
Forskningsmetoden har varit att utgående från detta material
själv spela övningarna och från de iaktagelser som uppkommit under övningsprocessen
dra slutsatser med hjälp av textmaterialet och min egen erfarenhet
som utövande pianist. Forskningens mål har varit att konstruera en
uppfattning om hur man kan närma sig och spela Busonis övningar, och vad
de speltekniskt implicerar.
Den viktigaste iaktagelsen under den här processen har varit Busonis strävan
att strömlinjeforma pianospelandets fysiska prestation med hjälp av mycket
personliga förfaranden. Till dessa kan räknas tonföljdernas gruppering, klaviaturets
iaktagande enligt handens positioner och nottextens fantasifulla vidareutväckling.
Målet med Busonis strävan kan ses som minimerandet av den
kontrollerande tankeverksamheten under framförandet, och idén att i idealförhållanden
kontrolleras spelandet endast via hörandet, och den medvetna kontrollen
av den fysiska prestationen är överflödig.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]