"Paras tapa tutustua toisiin – ihan tyyppeinä, mutta myös soittajina": Rytmimusiikin jamitilanteissa tarvittavat valmiudet sekä niiden vahvistaminen taiteen perusopetuksessa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Suonio, Jaakko (2023-09-11)
Suonio, Jaakko
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
11.09.2023
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148281
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148281
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on tarkastella rytmimusiikin jamitilanteita, niissä tarvittavia keskeisiä valmiuksia sekä miten näitä valmiuksia voitaisiin vahvistaa taiteen perusopetuksessa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Miten haastateltavat rytmimusiikin pedagogiikan ammattilaiset määrittelevät rytmimusiikin jamitilanteen?
2. Mitkä ovat haastateltavien käsitysten mukaan rytmimusiikin jamitilanteissa tarvittavia keskeisiä valmiuksia?
3. Miten rytmimusiikin jamitilanteissa tarvittavia valmiuksia voitaisiin vahvistaa taiteen perusopetuksessa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa?
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä määrittelen tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet, joita ovat rytmimusiikki, taiteen perusopetus ja toisen asteen ammatillinen koulutus musiikkialalla sekä rytmimusiikin jamitilanteet. Tarkastelen myös rytmimusiikin pedagogiikkaa praksiaalisen musiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Tutkielmani aineiston muodostavat kolmen rytmimusiikin pedagogiikan ammattilaisen haastattelut. Tut-kimukseni perusteella rytmimusiikin jamitilanne tarkoittaa epämuodollista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteismusisointitilannetta, johon tyypillisesti sisältyy osallistujien vaihtuvuutta ja tämän tuomaa ennakoimattomuutta sekä soitetun tai lauletun musiikin ainutkertaisuutta muun muassa tulkinnan ja improvisoinnin keinoin. Keskeisinä jamitilanteissa tarvittavina valmiuksina pidetään instrumentin hallintaan, ohjelmiston tuntemiseen, kuuntelutaitoihin ja kuulonvaraiseen musisointiin sekä jamitilanteessa olemiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä valmiuksia. Tärkeimpinä tapoina valmiuksien vahvistamiseen pidetään säännöllistä jamitilanteisiin osallistumista sekä niihin valmistautumista instrumentti- ja bändiopetuksessa.
1. Miten haastateltavat rytmimusiikin pedagogiikan ammattilaiset määrittelevät rytmimusiikin jamitilanteen?
2. Mitkä ovat haastateltavien käsitysten mukaan rytmimusiikin jamitilanteissa tarvittavia keskeisiä valmiuksia?
3. Miten rytmimusiikin jamitilanteissa tarvittavia valmiuksia voitaisiin vahvistaa taiteen perusopetuksessa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa?
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä määrittelen tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet, joita ovat rytmimusiikki, taiteen perusopetus ja toisen asteen ammatillinen koulutus musiikkialalla sekä rytmimusiikin jamitilanteet. Tarkastelen myös rytmimusiikin pedagogiikkaa praksiaalisen musiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Tutkielmani aineiston muodostavat kolmen rytmimusiikin pedagogiikan ammattilaisen haastattelut. Tut-kimukseni perusteella rytmimusiikin jamitilanne tarkoittaa epämuodollista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteismusisointitilannetta, johon tyypillisesti sisältyy osallistujien vaihtuvuutta ja tämän tuomaa ennakoimattomuutta sekä soitetun tai lauletun musiikin ainutkertaisuutta muun muassa tulkinnan ja improvisoinnin keinoin. Keskeisinä jamitilanteissa tarvittavina valmiuksina pidetään instrumentin hallintaan, ohjelmiston tuntemiseen, kuuntelutaitoihin ja kuulonvaraiseen musisointiin sekä jamitilanteessa olemiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä valmiuksia. Tärkeimpinä tapoina valmiuksien vahvistamiseen pidetään säännöllistä jamitilanteisiin osallistumista sekä niihin valmistautumista instrumentti- ja bändiopetuksessa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1571]