Muusikoksi tulevaisuuteen: tapaustutkimus musiikin hahmotusaineiden kehittämisestä osana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opetussuunnitelmatyötä 2015–2022
Ilomäki, Lotta; Koivisto, Tiina (2023)
Lataukset:
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2023
1798-5455
978-952-329-337-3
raportti
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-337-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-337-3
Tiivistelmä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on käynnissä opetussuunnitelman uudistusprosessi, jonka osana luotiin uudenlainen musiikin hahmotustaitojen opintokokonaisuus klassisen musiikin aineryhmään aiempien erillisten musiikinteoria- ja säveltapailukurssien tilalle. Tapaustutkimuksemme valottaa musiikin hahmotustaitojen opettajien näkökulmaa alueen muuttuvaan pedagogiikkaan ja suhteuttaa kehitystyötä yhtäältä laajempaan yliopistopedagogiseen keskusteluun, toisaalta musiikin hahmotustaitojen (säveltapailun ja musiikinteoreettisten aineiden) pedagogiikkaa käsittelevään tutkimustietoon.
Tarkastelemme musiikin hahmotustaitojen opetusaluetta ammatillisen asiantuntijuuden (professional expertise) käsitteen kautta, jossa alakohtaisten taitojen oppiminen nähdään osana opiskelijan kokonaisvaltaista kehitysprosessia kohti ammattilaisuutta. Peilaamme musiikin hahmotustaitojen pedagogista kehitystä yliopistokoulutusta koskevaan laajempaan keskusteluun, jossa pelkästään sisältöjen ja taitojen välittämiseen keskittyvä opetussuunnittelu on alkanut näyttäytyä riittämättömänä. Opiskelijan ammatillisen kokonaiskehityksen ja identiteetin noustua huomion kohteeksi yleistä on ollut lisätä esimerkiksi projekti- ja kenttäopiskelun painotusta. Tässä tutkimuksessa keskitymme kuitenkin yliopistokursseihin, joihin kuuluvat viikoittain toistuvat oppitunnit ja joilla erilaisten musiikillisten perustaitojen harjoittelu edelleen näyttelee keskeistä sijaa. Tarkastelemme, kuinka opettajien tietoisuus opiskelijoiden kokonaisvaltaisista kehitystarpeista konkretisoitui erilaisiksi opetusratkaisuiksi ja kuinka opettajat näkivät opettamiensa kurssien tehtävän ja mahdollisuudet opiskelijoiden ammattilaisuuden kehittymisen kannalta.
Tapausesimerkkeinä tutkimuksessa ovat kirkkomusiikin ja puhallinten pääaineille suunnatut musiikin hahmotustaitojen kurssitoteutukset. Tutkimusaineisto koostuu musiikin hahmotustaitojen opettajien teemahaastatteluista, kokoelmasta opetussuunnitelmatyön keskustelumuistioita sekä näitä täydentävänä aineistona esimerkkitehtävistä ja opettajien keräämistä opiskelijapalautteista. Haastattelujen valossa opettajat olivat vähitellen muokanneet kurssiensa työskentelytapoja, oppimisympäristöjä ja oppimisen arviointia suuntaan, jossa päämääränä näyttäytyi opiskelijan kokonaisvaltainen ammatillinen kehitys pikemmin kuin kurssin päättyessä esitettävät osataidot. Kursseilla oli lisätty vertaistyöskentelyä ja pääaineopintoihin kytkeytyviä ohjelmistovalintoja sekä joillakin kursseilla tehtäviä, joita opiskelijat saattoivat hyödyntää muilla kursseilla tai työelämätilanteissa.
Haastattelut toivat esille, kuinka pääaineiden välinen yhteistyö ja oppiainerajat ylittävä suunnittelu edelleen perustuivat yksittäisten opettajien aloitteellisuuteen ilman erityisiä yhteistyötä helpottavia toimintamalleja. Yhteistyön ja opiskelijan kokonaiskehityksen tukeminen myös oppilaitoksen arjen rakenteissa eli esimerkiksi työaikajärjestelyissä ja eri oppiaineiden välisessä sisältö- ja aikataulukoordinoinnissa näyttäytyi tutkimuksen valossa tulevana kehittämiskohteena. Educating Musicians for the Future: A case study on the development of aural skills and music-theory curriculum at the Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki 2015–2022
This report describes a case study on curriculum development (2015–2022) wherein traditional aural skills, music analysis, and music theory courses were integrated and pedagogically developed at the Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki. The process was part of a wider curriculum reform effort informed by recent concern over musicians’ employability and changing professional needs, as well as by research on the learning and pedagogy of music-theory subjects.
For the subject of the case study, we selected bachelor-level structural awareness courses for two main subjects: wind instruments and church music. The research focuses on the teachers’ perspectives, and the primary data set thus consists of seven interviews with structural awareness teachers and one head of department. Additional data includes the minutes of curriculum meetings, sample course assignments, and feedback from students and instrumental teachers. The two authors also taught structural awareness and participated in the interviews, which situates the methodology within the framework of reflexive research and teacher research.
A central concept of the study is professional expertise, which draws on psychological research to understand the comprehensive process whereby people reach a high level of competence in their field. In optimal learning, domain-specific skills and practical knowledge are integrated with a growing ability to understand and conceptualize professional situations. People also need to develop self-regulative knowledge and strong and flexible professional identities. To promote such development, teachers are encouraged to build learning environments incorporating authentic activities, to support their students in connecting practical and conceptual knowledge, and to acknowledge the social aspects of learning. In our analysis of the data, we studied how teachers had developed such learning environments and pursued authentic musical activities, as well as articulating their students’ future professional needs.
The findings illuminate how different teachers gradually changed the learning environments, activities, and assignments of their structural awareness courses. Traditional methods involving singing and writing were used in ways that sought to model authentic professional contexts, and many of the teachers also employed the students’ own instruments. The courses often featured ensemble work, peer learning, and musical repertory that was essential to the students’ main subject. Some teachers described how they sought to present the concepts and principles of music theory, such as voice-leading techniques, as historical tools that were connected to musical practices and were also available to the students. Others had designed assignments that the students could use in professional contexts such as choirs, and collaborated with other teachers who taught the same students in the design of such projects. These developments, however, still seemed to be highly dependent on individual teacher’s initiative and networks, and were vulnerable to teacher changes. Thoroughly implementing a holistic perspective on the enacted curriculum and in the everyday working processes of the university, and establishing teacher cooperation across the dividing lines of traditional academic departments, appears to be a topic for further development.
Tarkastelemme musiikin hahmotustaitojen opetusaluetta ammatillisen asiantuntijuuden (professional expertise) käsitteen kautta, jossa alakohtaisten taitojen oppiminen nähdään osana opiskelijan kokonaisvaltaista kehitysprosessia kohti ammattilaisuutta. Peilaamme musiikin hahmotustaitojen pedagogista kehitystä yliopistokoulutusta koskevaan laajempaan keskusteluun, jossa pelkästään sisältöjen ja taitojen välittämiseen keskittyvä opetussuunnittelu on alkanut näyttäytyä riittämättömänä. Opiskelijan ammatillisen kokonaiskehityksen ja identiteetin noustua huomion kohteeksi yleistä on ollut lisätä esimerkiksi projekti- ja kenttäopiskelun painotusta. Tässä tutkimuksessa keskitymme kuitenkin yliopistokursseihin, joihin kuuluvat viikoittain toistuvat oppitunnit ja joilla erilaisten musiikillisten perustaitojen harjoittelu edelleen näyttelee keskeistä sijaa. Tarkastelemme, kuinka opettajien tietoisuus opiskelijoiden kokonaisvaltaisista kehitystarpeista konkretisoitui erilaisiksi opetusratkaisuiksi ja kuinka opettajat näkivät opettamiensa kurssien tehtävän ja mahdollisuudet opiskelijoiden ammattilaisuuden kehittymisen kannalta.
Tapausesimerkkeinä tutkimuksessa ovat kirkkomusiikin ja puhallinten pääaineille suunnatut musiikin hahmotustaitojen kurssitoteutukset. Tutkimusaineisto koostuu musiikin hahmotustaitojen opettajien teemahaastatteluista, kokoelmasta opetussuunnitelmatyön keskustelumuistioita sekä näitä täydentävänä aineistona esimerkkitehtävistä ja opettajien keräämistä opiskelijapalautteista. Haastattelujen valossa opettajat olivat vähitellen muokanneet kurssiensa työskentelytapoja, oppimisympäristöjä ja oppimisen arviointia suuntaan, jossa päämääränä näyttäytyi opiskelijan kokonaisvaltainen ammatillinen kehitys pikemmin kuin kurssin päättyessä esitettävät osataidot. Kursseilla oli lisätty vertaistyöskentelyä ja pääaineopintoihin kytkeytyviä ohjelmistovalintoja sekä joillakin kursseilla tehtäviä, joita opiskelijat saattoivat hyödyntää muilla kursseilla tai työelämätilanteissa.
Haastattelut toivat esille, kuinka pääaineiden välinen yhteistyö ja oppiainerajat ylittävä suunnittelu edelleen perustuivat yksittäisten opettajien aloitteellisuuteen ilman erityisiä yhteistyötä helpottavia toimintamalleja. Yhteistyön ja opiskelijan kokonaiskehityksen tukeminen myös oppilaitoksen arjen rakenteissa eli esimerkiksi työaikajärjestelyissä ja eri oppiaineiden välisessä sisältö- ja aikataulukoordinoinnissa näyttäytyi tutkimuksen valossa tulevana kehittämiskohteena.
This report describes a case study on curriculum development (2015–2022) wherein traditional aural skills, music analysis, and music theory courses were integrated and pedagogically developed at the Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki. The process was part of a wider curriculum reform effort informed by recent concern over musicians’ employability and changing professional needs, as well as by research on the learning and pedagogy of music-theory subjects.
For the subject of the case study, we selected bachelor-level structural awareness courses for two main subjects: wind instruments and church music. The research focuses on the teachers’ perspectives, and the primary data set thus consists of seven interviews with structural awareness teachers and one head of department. Additional data includes the minutes of curriculum meetings, sample course assignments, and feedback from students and instrumental teachers. The two authors also taught structural awareness and participated in the interviews, which situates the methodology within the framework of reflexive research and teacher research.
A central concept of the study is professional expertise, which draws on psychological research to understand the comprehensive process whereby people reach a high level of competence in their field. In optimal learning, domain-specific skills and practical knowledge are integrated with a growing ability to understand and conceptualize professional situations. People also need to develop self-regulative knowledge and strong and flexible professional identities. To promote such development, teachers are encouraged to build learning environments incorporating authentic activities, to support their students in connecting practical and conceptual knowledge, and to acknowledge the social aspects of learning. In our analysis of the data, we studied how teachers had developed such learning environments and pursued authentic musical activities, as well as articulating their students’ future professional needs.
The findings illuminate how different teachers gradually changed the learning environments, activities, and assignments of their structural awareness courses. Traditional methods involving singing and writing were used in ways that sought to model authentic professional contexts, and many of the teachers also employed the students’ own instruments. The courses often featured ensemble work, peer learning, and musical repertory that was essential to the students’ main subject. Some teachers described how they sought to present the concepts and principles of music theory, such as voice-leading techniques, as historical tools that were connected to musical practices and were also available to the students. Others had designed assignments that the students could use in professional contexts such as choirs, and collaborated with other teachers who taught the same students in the design of such projects. These developments, however, still seemed to be highly dependent on individual teacher’s initiative and networks, and were vulnerable to teacher changes. Thoroughly implementing a holistic perspective on the enacted curriculum and in the everyday working processes of the university, and establishing teacher cooperation across the dividing lines of traditional academic departments, appears to be a topic for further development.