Dialogi vahvan taide- ja kulttuurialan ytimessä. Yhteistyö edunvalvonnassa taide- ja kulttuurialalla sekä sen vapaalla kentällä

Abstract

Tutkimus käsittelee taide- ja kulttuurialan taiteen alat ylittävää organisaatioiden välistä edunvalvonnallista yhteistyötä. Erityinen huomio kohdistuu taiteen vapaaseen kenttään, jolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toimijoita lakisääteisen rahoituksen ulkopuolella. Näkökulma tarkentuu tutkimaan taiteen vapaan kentän taiteen alat ylittävän yhteistyön dialogisuutta, mistä pohdinta laajentuu tarkastelemaan dialogin roolia osana organisaatioiden välistä yhteistyötä. Dialogi toimii demokratiaa tukevana prosessina, jonka osana myös taide- ja kulttuurialan vaikuttajaorganisaatiot ovat. Taiteen vapaan kentän ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa on havaittu heikoksi, minkä vuoksi tulevaisuuden taide- ja kulttuurialaan kohdistuvat määrärahaleikkaukset ja muutoksessa oleva toimintaympäristö edellyttävät koko alalta vahvempaaja vaikuttavampaa edunvalvontaa. Koska taide- ja kulttuurialan edunvalvonta- ja vaikuttajaorganisaatioita sekä niiden välistä yhteistyötä on tutkittu niukasti, valaa työ tarpeellista perustaa aiheen jatkotarkastelulle.

Tutkimus hyödyntää laadullisen tutkimuksen perinnettä. Aineisto koostuu haastatteluista sekä havainnointimateriaalista, jollaisena toimi ”taiteen vapaiden kenttien yhteistyöryhmän” verkkokokous. Ryhmähaastattelutoteutettiin neljälle yhdistysmuotoisen taiteen vapaan kentän edunvalvonta- ja vaikuttajaorganisaation edustajalle, minkä lisäksi kahdelle laajemmin taide- ja kulttuurialaa edustavalle henkilölle tehtiin yksilöhaastattelut. Tulosten analyysimenetelmänä käytetään sekä sisältö- että teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Haastatteluaineisto piirtää taiteen alat ylittävästä edunvalvonnallisesta yhteistyöstä kolme erilaista kertomusta: pessimistisen, optimistisen ja visioivan, minkä lisäksi taiteen vapaan kentän yhteistyö piirtyy omana erityisenä kertomuksenaan. Yleisesti yhteistyö koetaan hyvänä, mutta alalla tiedostetaan vallitsevan yhteistyön kehitystä hidastavia ja jopa estäviä tekijöitä, kuten resurssipula ja toksiset käytännöt. Taiteen vapaan kentän toimijoiden kokemuksissa korostuvat positiiviset ja visioivat kokemukset. Havainnointiaineisto osoittaa ”taiteen vapaiden kenttien yhteistyöryhmän” verkkokokouksesta pohtivan dialogin piirteitä sekä dialogisuuteen pyrkivää keskustelukulttuuria.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että asenne organisaatioiden väliselle yhteistyölle on avointa ja positiivista. Uudet rakenteet ja yhteiskunnalliset nopeat muutokset ovat vaikuttaneet yhteistyön kehittymiseen myönteisesti, mutta aktiivisemmalle ja laajemmalle vuoropuhelulle on edelleen tarve. Dialogin rooli nähdään toimivan yhteistyön edellytyksenä ja sen piirteitä vapaan kentän toimijoiden välillä on havaittavissa. Koska dialogi mahdollistaa taide- ja kulttuurialan moniäänisyyden ja vaalii demokratian ihanteita, voi sen rooli olla ratkaiseva yhteistyön myönteiselle kehitykselle ja näin taide- ja kulttuurialan yhteisen edunvalvonnallisen työn vaikuttavuudelle tulevaisuudessa.