Luokseoppivaan kuratoriaalisuuteen virittäytymisestä
Huovinen, Tuija (2024-04-01)
Huovinen, Tuija
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
01.04.2024
Kandidaatin tutkielma
nykytaiteen historia ja teoria
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859230
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859230
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tutkielmassani tarkastelen luokseoppimista ja hoivaa osana taiteen kuratoriaalisia prosesseja. Aineistoni koostuu tutkielmaprosessin aikana kalliokedolla toteuttamieni somaattisten harjoitusten ja virittäytymisen peilaamisesta ja yhdistelemisestä feministiseen posthumanistiseen teoriaan sekä enemmän-kuin-inhimilliseen tietoon. Enemmän-kuin-inhimillisellä tarkoitan ihmisen rinnalla ja osana olevia olioita, ilmiöitä ja voimia.
Tutkielmassani kysyn, kuinka paikkaan virittäytyvää, sitoutuvaa ja luokseoppivaa ruumiillista tietoa voidaan toteuttaa hoivasitoutuneessa ja sensitiivisessä kuratoriaalisessa toiminnassa taiteen kentällä. Kuratoriaalisella tarkoitan taiteen kuratoinnin tapahtumalliseksi laajentuneita käytäntöjä ja toimintaa, joissa luodaan tietoa ja merkityksiä. Ennakko-oletukseni on, että luokseoppimisen kautta on mahdollista löytää eettisiä ja huomioivia menetelmiä kuratoriaaliseen työskentelyyn. Esitän, että ruumiilliselle sekä enemmän-kuin-inhimilliselle tiedolle virittyminen ja herkistyminen voi auttaa kokemaan maailmaa toisin sekä ylläpitämään sitoutumista toimia harkitsevalla ja kestävällä tavalla.
Lähestyn aineistoani kuratoriaalisen luokseoppimisen käsitteen kautta nojautuen posthumanistisiin ja feministisiin teorioihin. Metodologisesti hyödynnän ja sovellan post-kvalitatiivisen ja ruumiillisen tutkimuksen teoriaa. Tuon tutkielmaani useiden feministiteoreetikoiden, kuten Astrida Neimaniksen, Donna Harawayn sekä Maria Puig de la Bellacasan ajattelua yhdistellen sitä esimerkiksi kuratointia tutkineiden ja teoretisoineiden ajattelijoiden, kuten Elke Krasnyn, Jean-Paul Martinonin ja Nora Sternfeldin ajatteluun. Hyödyntämäni tutkimuskirjallisuus sisältää myös rohtoperinteisiin ja somaattisiin harjoituksiin liittyvää kirjallisuutta.
Tutkielmani kytkeytyy osaksi taiteen kuratoriaalisuutta ja hoivaa koskevaa keskustelua, jossa hoivaa sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä käsitellään näyttelytuotannoissa lisääntyvissä määrin samaan aikaan, kun näyttelyiltä vaaditaan jatkuvasti lisää ja nopeammin. Luokseoppivaan kuratoriaaliseen työskentelyyn virittäytyminen nostaa esiin toisenlaisia, verkkaisempia tapoja rakentaa luottamusta sekä sitoutua ja toimia eettisemmän ja harkitsevamman kuratoriaalisen toiminnan kautta. Lopuksi hahmottelen jatkotutkimusta luokseoppivan kuratoriaalisen otteen syventämiseksi.
Tutkielmassani tarkastelen luokseoppimista ja hoivaa osana taiteen kuratoriaalisia prosesseja. Aineistoni koostuu tutkielmaprosessin aikana kalliokedolla toteuttamieni somaattisten harjoitusten ja virittäytymisen peilaamisesta ja yhdistelemisestä feministiseen posthumanistiseen teoriaan sekä enemmän-kuin-inhimilliseen tietoon. Enemmän-kuin-inhimillisellä tarkoitan ihmisen rinnalla ja osana olevia olioita, ilmiöitä ja voimia.
Tutkielmassani kysyn, kuinka paikkaan virittäytyvää, sitoutuvaa ja luokseoppivaa ruumiillista tietoa voidaan toteuttaa hoivasitoutuneessa ja sensitiivisessä kuratoriaalisessa toiminnassa taiteen kentällä. Kuratoriaalisella tarkoitan taiteen kuratoinnin tapahtumalliseksi laajentuneita käytäntöjä ja toimintaa, joissa luodaan tietoa ja merkityksiä. Ennakko-oletukseni on, että luokseoppimisen kautta on mahdollista löytää eettisiä ja huomioivia menetelmiä kuratoriaaliseen työskentelyyn. Esitän, että ruumiilliselle sekä enemmän-kuin-inhimilliselle tiedolle virittyminen ja herkistyminen voi auttaa kokemaan maailmaa toisin sekä ylläpitämään sitoutumista toimia harkitsevalla ja kestävällä tavalla.
Lähestyn aineistoani kuratoriaalisen luokseoppimisen käsitteen kautta nojautuen posthumanistisiin ja feministisiin teorioihin. Metodologisesti hyödynnän ja sovellan post-kvalitatiivisen ja ruumiillisen tutkimuksen teoriaa. Tuon tutkielmaani useiden feministiteoreetikoiden, kuten Astrida Neimaniksen, Donna Harawayn sekä Maria Puig de la Bellacasan ajattelua yhdistellen sitä esimerkiksi kuratointia tutkineiden ja teoretisoineiden ajattelijoiden, kuten Elke Krasnyn, Jean-Paul Martinonin ja Nora Sternfeldin ajatteluun. Hyödyntämäni tutkimuskirjallisuus sisältää myös rohtoperinteisiin ja somaattisiin harjoituksiin liittyvää kirjallisuutta.
Tutkielmani kytkeytyy osaksi taiteen kuratoriaalisuutta ja hoivaa koskevaa keskustelua, jossa hoivaa sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä käsitellään näyttelytuotannoissa lisääntyvissä määrin samaan aikaan, kun näyttelyiltä vaaditaan jatkuvasti lisää ja nopeammin. Luokseoppivaan kuratoriaaliseen työskentelyyn virittäytyminen nostaa esiin toisenlaisia, verkkaisempia tapoja rakentaa luottamusta sekä sitoutua ja toimia eettisemmän ja harkitsevamman kuratoriaalisen toiminnan kautta. Lopuksi hahmottelen jatkotutkimusta luokseoppivan kuratoriaalisen otteen syventämiseksi.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1570]