Näyttelijän luovuuden kokemuksen lisääminen organisaation katolta, teatterin johdon toimista käsin : Luovuuden johtamista käsittelevän kirjallisuuskatsauksen kautta löytyneen viitekehyksen ja tapaustutkimuksen Salaisuuksien ilta avulla
Heiskanen, Marika (2023)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Heiskanen, Marika
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2023
Tutkielma
taidehallinto
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092574835
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092574835
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli etsiä tietoa, millaisten eri käytänteiden avulla teatteri organisaation johto voisi lisätä näyttelijän luovuuden kokemusta teatterityössä. Etsin käytänteitä luovuuden johtamista käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, valitun viitekehyksen, sekä tapaustutkimuksen Salaisuuksien ilta kautta. Tavoitteena näillä keinoilla on siis löytää toimintatapoja, joilla voisi vahvistaa näyttelijän kokemusta
luovuudesta, ja jotka näin voisivat lisätä näyttelijän luovien ratkaisujen ilmenemistä. Sysäys työn tekemiselle oli henkilökohtainen, mutta sen rinnalla toiveeni oli myös, että siitä voisi olla hyötyä muillekin, jopa näyttelijäntyön kehittämisessä ja esiintyjän henkilöstöjohtamisessa. Henkilökohtainen tavoitteeni on myös jatkaa asian tutkimista pidemmälle tutkielman teon jälkeen.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus, jonka toteutin sekä kirjallisuudesta löytyneen teoreettisen viitekehyksen, että teoriaa tarkastelevan kenttätyönä toteutetun tapaustutkimuksen avulla. Tutkielmassa on tapaustutkimuksen osalta myös toimintatutkimuksen piirteitä, ja tapaustutkimuksessa on käytetty kenttätutkimuksen menetelmiä aineistonkeruussa (Grönfors & Vilkka, 2011). Tein kenttätyönä toteutetun
tapaustutkimuksen ollen itse mukana prosessissa Salaisuuksien ilta, ja se väkisinkin vaikutti siihen, että minulla on joitakin subjektiivisia näkemyksiä prosessista. Tutkielmassa en kuitenkaan väitä, että ryhmälähtöinen työskentely sinänsä lisäisi näyttelijän luovuuden kokemusta, vaan tapaustutkimuksen kautta tavoite oli tuoda esiin asioita, joilla voisi näyttelijän kokemusta luovuudesta voisi johtaa paremmaksi teatterin kontekstissa yleisesti.
Etsin keinoja luovuuden kokemuksen johtamiseen näistä kaikista edellä mainituista lähteistä tutkimuskysymysteni avulla ja tarkastelen niitä viitekehyksen, Teresa Amabilen luoman luovuuden komponenttiteorian läpi (Amabile, 1983; 1988; 1996; 2012). Luovuuden johtamiseen kohdentavien tutkimuskysymyksien kautta tarkoitus on kiinnittää huomio keinoihin, jotka voisivat lisätä näyttelijän kokemusta luovuudesta ja mitkä keinoista voisi olla sovellettavissa teatteriorganisaation johdon käyttöön.
Tapaustutkimuksen Salaisuuksien ilta kautta tavoite on konkretisoida vielä viitekehyksen ja kirjallisuuden kautta löytyneitä keinoja ja näkökulmia ja saada näkökulmia aiheeseen suoraan näyttelijöiltä perinteisestä poikkeavan työtavan eli ryhmälähtöisen teatteriprosessin kautta. Huomionarvoista on, että tässä tutkimuksessa en tutki luovuuden johtamisen osalta ohjaaja-näyttelijäsuhteeseen liittyviä asioita, vaan sitä, miten johdon tasolta, organisaation katolta käsin, näyttelijän luovuuden kokemusta voisi edistää. The aim of this Master´s Thesis is to search and find ideas on how theatre management could promote actors' experience of creativity in theatre work. I am looking for possible perspectives and methods through literature review dealing with the management of creativity, through theoretical framework, as well as the case study Salaisuuksien ilta. The
impetus for doing the work was personal, but alongside that, my hope was also that it could be useful for others, even in the development of acting and the personnel management of any creative performer. My personal aim is to also dig into this field further later on.
The research method is a qualitative study, which I carried out with the help of both the theoretical framework found from the literature and the case study carried out as field work examining the theory. Regarding the case study, the thesis also has features of action research, and the case study has used field research methods in data collection (Grönfors & Vilkka, 2011). I did the case study carried out as fieldwork, being involved in the Salaisuuksien ilta process myself, and it forced me to have some
subjective views about the process.
In this thesis I look for ways to derive the experience of creativity from all of the sources mentioned above with the help of research questions and through the theoretical framework, the componential theory of creativity created by Teresa Amabile (1983; 1988; 1996; 2012). Through the research questions dealing with the management of creativity, the intention is to draw attention to ways that could increase the actor's experience of creativity. Thus, the goal of the work is to find concrete methods which can be applied as methods of managing a theater organization. in this study I do not focus on the theatre director-actor relationship in terms of managing creativity, but specifically on how the actor's experience of creativity could be promoted from the management level, and from the top of the theatre organization.
Through the case study Salaisuuksien ilta the goal is to further concretize the methods and perspectives found through the theoretical framework and literature review, and the case study brings out the actors opinions. The case study method used cannot be used as a means to promote actor´s creativity. The case studys purpose was to enlighten actor´s views and thoughts on creativity.
luovuudesta, ja jotka näin voisivat lisätä näyttelijän luovien ratkaisujen ilmenemistä. Sysäys työn tekemiselle oli henkilökohtainen, mutta sen rinnalla toiveeni oli myös, että siitä voisi olla hyötyä muillekin, jopa näyttelijäntyön kehittämisessä ja esiintyjän henkilöstöjohtamisessa. Henkilökohtainen tavoitteeni on myös jatkaa asian tutkimista pidemmälle tutkielman teon jälkeen.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus, jonka toteutin sekä kirjallisuudesta löytyneen teoreettisen viitekehyksen, että teoriaa tarkastelevan kenttätyönä toteutetun tapaustutkimuksen avulla. Tutkielmassa on tapaustutkimuksen osalta myös toimintatutkimuksen piirteitä, ja tapaustutkimuksessa on käytetty kenttätutkimuksen menetelmiä aineistonkeruussa (Grönfors & Vilkka, 2011). Tein kenttätyönä toteutetun
tapaustutkimuksen ollen itse mukana prosessissa Salaisuuksien ilta, ja se väkisinkin vaikutti siihen, että minulla on joitakin subjektiivisia näkemyksiä prosessista. Tutkielmassa en kuitenkaan väitä, että ryhmälähtöinen työskentely sinänsä lisäisi näyttelijän luovuuden kokemusta, vaan tapaustutkimuksen kautta tavoite oli tuoda esiin asioita, joilla voisi näyttelijän kokemusta luovuudesta voisi johtaa paremmaksi teatterin kontekstissa yleisesti.
Etsin keinoja luovuuden kokemuksen johtamiseen näistä kaikista edellä mainituista lähteistä tutkimuskysymysteni avulla ja tarkastelen niitä viitekehyksen, Teresa Amabilen luoman luovuuden komponenttiteorian läpi (Amabile, 1983; 1988; 1996; 2012). Luovuuden johtamiseen kohdentavien tutkimuskysymyksien kautta tarkoitus on kiinnittää huomio keinoihin, jotka voisivat lisätä näyttelijän kokemusta luovuudesta ja mitkä keinoista voisi olla sovellettavissa teatteriorganisaation johdon käyttöön.
Tapaustutkimuksen Salaisuuksien ilta kautta tavoite on konkretisoida vielä viitekehyksen ja kirjallisuuden kautta löytyneitä keinoja ja näkökulmia ja saada näkökulmia aiheeseen suoraan näyttelijöiltä perinteisestä poikkeavan työtavan eli ryhmälähtöisen teatteriprosessin kautta. Huomionarvoista on, että tässä tutkimuksessa en tutki luovuuden johtamisen osalta ohjaaja-näyttelijäsuhteeseen liittyviä asioita, vaan sitä, miten johdon tasolta, organisaation katolta käsin, näyttelijän luovuuden kokemusta voisi edistää.
impetus for doing the work was personal, but alongside that, my hope was also that it could be useful for others, even in the development of acting and the personnel management of any creative performer. My personal aim is to also dig into this field further later on.
The research method is a qualitative study, which I carried out with the help of both the theoretical framework found from the literature and the case study carried out as field work examining the theory. Regarding the case study, the thesis also has features of action research, and the case study has used field research methods in data collection (Grönfors & Vilkka, 2011). I did the case study carried out as fieldwork, being involved in the Salaisuuksien ilta process myself, and it forced me to have some
subjective views about the process.
In this thesis I look for ways to derive the experience of creativity from all of the sources mentioned above with the help of research questions and through the theoretical framework, the componential theory of creativity created by Teresa Amabile (1983; 1988; 1996; 2012). Through the research questions dealing with the management of creativity, the intention is to draw attention to ways that could increase the actor's experience of creativity. Thus, the goal of the work is to find concrete methods which can be applied as methods of managing a theater organization. in this study I do not focus on the theatre director-actor relationship in terms of managing creativity, but specifically on how the actor's experience of creativity could be promoted from the management level, and from the top of the theatre organization.
Through the case study Salaisuuksien ilta the goal is to further concretize the methods and perspectives found through the theoretical framework and literature review, and the case study brings out the actors opinions. The case study method used cannot be used as a means to promote actor´s creativity. The case studys purpose was to enlighten actor´s views and thoughts on creativity.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1488]