Rytmisen käsittelyn pedagogiset mahdollisuudet : Laadullinen haastattelututkimus grooven ja svengin opettamisesta
Hietala, Severi (2024-12-05)
Hietala, Severi
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
05.12.2024
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020610336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020610336
Tiivistelmä
Tutkimukseni kohteena on rytminen käsittely eli rytmiikan mikrotasoisen hahmotustaidon opettaminen pop-jazz-musiikissa. Tutkimuskysymykseni on: Miten rytmistä käsittelyä voidaan lähestyä pop-jazz-musiikin pedagogiikassa?
Tutkimukseni keskittyy rytmiseen käsittelyyn määrittelemällä käsitteitä groove ja svengi. Tutkimus tarkastelee myös autenttisuuden ja estetiikan käsitteitä rytmisen käsittelyn opettamisessa, sillä estetiikka ja autenttisuus vaikuttavat vahvasti opettamisessa tehtäviin valintoihin. Näiden lisäksi tutkimus hyödyntää kehollisuuden, kokemuksellisuuden, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen käsitteitä selittäessään rytmistä käsittelyä.
Keräsin aineistoni haastattelemalla neljää korkeakouluissa opettavaa pedagogia. Haastattelut olivat puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita. Analysointiprosessi hyödynsi laadullisen sisältöanalyysin menetelmiä.
Tulokset osoittavat, että rytminen käsittely koostuu neljästä erilaisesta teemasta: käsitteellistäminen, rytmisen käsittelyn elementit, pedagoginen lähestyminen ja rytmiikan merkitys. Rytmistä käsittelyä määritellään muun muassa dynamiikan ja balanssin, kehollisuuden, yhteisöllisyyden ja analyyttisen lähestymisen käsitteiden kautta.
Tulosten perusteella esitän, että rytminen käsittely voisi korvata epämääräiset ’grooven’ ja ’svengin’ käsitteet. Rytminen käsittely antaa mahdollisuuden lähestyä mikrotasoista rytmiikan hahmottamista laajasta näkökulmasta, tarjoten konkreettisia keinoja tämän tunneperäisen ja haastavan kokonaisuuden opettamiseen ja oppimiseen. Tutkimukseni on musiikkikasvatuksen alalle merkittävä ja tärkeä, sillä aihetta ei ole tarkasteltu juurikaan pedagogisten näkökulmien kautta.
Tutkimukseni keskittyy rytmiseen käsittelyyn määrittelemällä käsitteitä groove ja svengi. Tutkimus tarkastelee myös autenttisuuden ja estetiikan käsitteitä rytmisen käsittelyn opettamisessa, sillä estetiikka ja autenttisuus vaikuttavat vahvasti opettamisessa tehtäviin valintoihin. Näiden lisäksi tutkimus hyödyntää kehollisuuden, kokemuksellisuuden, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen käsitteitä selittäessään rytmistä käsittelyä.
Keräsin aineistoni haastattelemalla neljää korkeakouluissa opettavaa pedagogia. Haastattelut olivat puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita. Analysointiprosessi hyödynsi laadullisen sisältöanalyysin menetelmiä.
Tulokset osoittavat, että rytminen käsittely koostuu neljästä erilaisesta teemasta: käsitteellistäminen, rytmisen käsittelyn elementit, pedagoginen lähestyminen ja rytmiikan merkitys. Rytmistä käsittelyä määritellään muun muassa dynamiikan ja balanssin, kehollisuuden, yhteisöllisyyden ja analyyttisen lähestymisen käsitteiden kautta.
Tulosten perusteella esitän, että rytminen käsittely voisi korvata epämääräiset ’grooven’ ja ’svengin’ käsitteet. Rytminen käsittely antaa mahdollisuuden lähestyä mikrotasoista rytmiikan hahmottamista laajasta näkökulmasta, tarjoten konkreettisia keinoja tämän tunneperäisen ja haastavan kokonaisuuden opettamiseen ja oppimiseen. Tutkimukseni on musiikkikasvatuksen alalle merkittävä ja tärkeä, sillä aihetta ei ole tarkasteltu juurikaan pedagogisten näkökulmien kautta.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1571]