Kohti kommunikoivaa nykymusiikkia – säveltäjä, notaatio ja dialoginen vuorovaikutus

Abstract

Notaatio on usein ainoa kommunikaation väline säveltäjän ja esittäjän välillä ja vaikuttaa siihen, kuinka musiikki välittyy säveltäjältä esittäjälle ja esittäjältä yleisölle. Nykymusiikissa käytetyn notaation kaikki merkit eivät ole vakiintuneet, ja säveltäjät etsivät kutakin teosta parhaiten palvelevia ratkaisuja sen tiedon ja kokemuksen valossa, joka heillä tuolloin on käytössään. Kommunikoiva notaatio auttaa esittäjää lähestymään nykymusiikkiteosta. Pyrin syventämään ymmärrystäni notaation kommunikoivuudesta reflektoimalla taiteellista työtäni.

Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa notaation kommunikoivuudesta. Tutkimukseni ei koske ainoastaan omaa taiteellista työtäni yksittäisissä projekteissa, vaan sillä on laajempaa merkitystä itseni lisäksi myös muiden säveltäjien työskentelyn sekä säveltäjien ja esittäjien yhteistyön kannalta. Tutkimukseni on merkittävä myös nykymusiikin kommunikoivuutta ja lähestyttävyyttä sekä nykymusiikin pedagogiikan kehittymistä ja institutionaalista toimintaa ajatellen. Nykymusiikki joutuu usein jo musiikkiopistossa marginaaliseen asemaan. Instituutioilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka luontevaksi osaksi soittoharrastajien ja ammattilaisten muusikkoutta aikamme musiikki muotoutuu.

Taiteellisessa tutkimuksessani halusin selvittää, millainen notaatio on kommunikoivaa myös esittäjän näkökulmasta. Lisäksi tutkin, kuinka kommunikoivuuteen päästään. Yleisemmällä tasolla kysyn, kuinka paljon notaatioon vaikuttaa se, kenelle tai mille taitotasolle se on suunnattu. Millainen nuotinnus kommunikoi ammattimuusikon ja soittoharrastajan kanssa? Tarkastellakseni notaationi kommunikoivuutta kriittisesti määrittelen tutkimuksessani teoreettisen viitekehyksen avulla, millaisia ovat kriteerit, joilla tehdä notaatiosta kommunikoivaa. Pohjaan käsitykseni notaatiosta myös teosteni esittäjien näkökulmiin, nuottigraafikon näkökulmaan sekä muiden säveltäjien tekemiin ratkaisuihin. Tutkimuksen edetessä vuorovaikutus esittäjien kanssa kehittyi dialogiseksi prosessiksi, joka toimi välineenä tutkimuskysymyksiini vastaamisessa.

Taiteellinen toimintani yksittäisten teosten parissa tarkensi tutkimuksellista ajatteluani vähitellen. Tutkielman otsikossa nykymusiikin kommunikoivuus on päämäärä; notaatio ja dialoginen vuorovaikutus ovat keinot päämäärään pääsemiseksi. Tutkimukseen sisältyvässä vertaisarvioidussa artikkelissa ”Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: uuden pedagogisen musiikin säveltäminen nykysoittotekniikoita käyttäen” (2023) pohdin Piilo-teosteni avulla, kuinka säveltää pedagogista musiikkia nykytekniikoita käyttäen ja mitä se edellyttää säveltämisprosessin vuorovaikutteisuudelta ja teoksen nuotinnukselta. Taidonnäytteen muut teokset on sävelletty musiikin ammattilaisille. Kaikissa taidonnäytteen teoksissa nousi esiin nykytekniikoiden notaation kommunikoivuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden testaamisesta esittäjien kanssa tuli luonteva osa prosessia.

Tarkensin notaatiotani tutkimuksen edetessä. Tutkielmani yhteenvedon keskiössä on viimeisen jatkotutkintokonserttini teos Rakkaat, jossa notaatiotekniikkani kehittyi niin kommunikoivaksi kuin mihin tutkintoni aikana pääsin. Säveltäjän ja esittäjän välisessä yhteistyössä dialogisen vuorovaikutuksen ja jaetun asiantuntijuuden keinoin tehdyt havainnot muokkasivat teosten nuotinnusta ja musiikillista materiaalia ja auttoivat minua tekemään päätelmiä notaation kommunikoivuudesta.

Notation is often the only means of communication between the composer and performer and affects how music is transmitted from the composer to the performer and from the performer to the audience. Notation in contemporary music is not all stabilized, and composers seek the solutions that best serve each work in light of the knowledge and experience available to them at the time. Communicative notation contributes to the performer's approach to contemporary music. I seek to deepen my understanding of the communicative nature of notation by reflecting on my artistic work.

My research provides new insights into the communicative nature of notation. My research is not only about my own artistic work in individual projects but also has wider implications for the work of other composers and the collaboration between composers and performers. My research is also relevant to the communicability and accessibility of contemporary music and the development of contemporary music pedagogy and institutional practice. Contemporary music is already marginalized in music institutes. Institutions have a significant impact on how contemporary music is shaped as a natural part of the musicianship of amateurs and professionals.

In my artistic research, I wanted to find out what kind of notation is communicative also from the performer's point of view. I also investigated how to achieve communicability. On a more general level, I ask how much notation is influenced by who or what skill level it is aimed at. What kind of notation communicates with the professional musician and the amateur? To critically examine the communicative nature of my notation, I use a theoretical framework to define the criteria for making notation communicative in my research. I will also base my understanding of notation on the perspectives of the performers of my works, the perspective of the notational graphist, and the solutions adopted by other composers. As the research progressed, the interaction with the performers evolved into a dialogical process that served as a tool to answer my research questions.

My artistic activity in individual works took me further in answering my research questions. In the title of the thesis, communicative contemporary music is the goal, and notation and dialogical interaction are the means to achieve this goal. In the peer-reviewed article included in the research ”Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: uuden pedagogisen musiikin säveltäminen nykysoittotekniikoita käyttäen” [From a wonderful forest to an irritable swarm of bees. Composing new pedagogical music containing contemporary playing techniques] (2023), I use the Piilo works to consider how to compose pedagogical music using contemporary techniques and what this requires in terms of the interactivity of the compositional process and the notation of the work (Appendix 2). The other works in the degree were composed for music professionals. In all the works in the thesis, issues of communicability of notation using contemporary techniques emerged, and testing them with performers became a natural part of the process.

I refined my notation as the research progressed. At the heart of my written thesis is the work Rakkaat (Beloved) from my last postgraduate concert, where my notation technique developed to the level of communicative notation, I was able to achieve during my degree. Observations made through dialogic interaction and shared expertise between the composer and performer shaped the notation and musical material of the works and helped me to draw conclusions about the communicative nature of notation.