Kävellen kuvailtu, kävellen koettu

Abstract

Tiivistelmä Kuvataiteen tohtorin opinnäytteessäni Kävellen kuvailtu, kävellen koettu tarkastelen kävelyn tuottamaa visuaalista kerrontaa ja sen rakentumista. Kyseessä on liikkeen avulla aikaansaatu havainto, jonka avulla rakennan vuorovaikutusta ympäristöön.

Kiinnostukseni työskentelyprosessiin on johtanut tutkimaan asioiden kehkeytymistä. Tästä nousseet havainnot ovat puolestaan merkinneet kävelymenetelmän muotoutumista. Keskeinen asenne taiteellisessa työskentelyssä erilaisissa ympäristöissä on huomioiva suhtautuminen. Tämä on puolestaan vaikuttanut kävelymenetelmän rajoitteiden hahmottamiseen.

Taiteellinen tutkimukseni keskittyy kolmeen teoskokonaisuuteen, joissa olen käyttänyt kävelymenetelmää. Kehittämässäni kävelymenetelmässä on viitteitä kokeellisen kirjallisuuden työpajan Oulipon kokeellisiin menetelmiin ja oulipolaisten tapaan tuottaa tekstiä käyttämällä itsekeksittyjä rajoitteita. Kävelymenetelmän käsikirjoitus on kulkuväline, jolla on oma reitityksensä ja kiintopisteensä.

Teosten reflektointi kirjallisessa osiossa on synnyttänyt pohdintoja kirjallisen esityksen luonteesta. Päädyin yritykseen kokeilla teoksen rakennetta edes jossakin määrin myös tekstiin. Olen ajatellut teoksen sanalliseen muotoon siirtämisen rinnakkaisena prosessina ja saman suuntaisena kuin taiteellinen työskentely. Tällä tavoin analoginen prosessi on merkinnyt myös kielen tarkastelua niin, että kieli itsessään toisi esiin materiaalisuuttaan paikoitellen vahvemmin.

Kokeilen lyhyitä, erillisiä tekstisaarekkeita häiritäkseni lineaarista lukutapaa. Samalla saan tuoduksi tekstiin harhailun ja kuvittelun tasoja. Tekstisaarekkeet ovat eräänlaisia muistikerrostumisia. Näin ne ovat kuin jälkiä tai jäänteitä harhapoluista, mahdollisista kulkureiteistä. Samalla ne puolustavat olemassaolollaan sellaista tekstin paikkaa, jonka ei tarvitse olla selittävää tai määrittävää.

Abstract In my doctoral thesis in fine arts, Kävellen kuvailtu, kävellen koettu (Depicted by walking, experienced through walking), I deal with the visual narrative produced by walking and its formation. What is at stake is an observation made through movement that I use for establishing interaction with the environment.

My interest in the working process has led me to examine how things come into being. Meanwhile, the resulting observations have marked the formation of the walking method. An attentive perception is a key attitude in artistic work carried out in different environments. This, in turn, has contributed to perceiving the limitations within the walking method.

My artistic research is focused on three works in which I have applied the walking method. The walking method that I have developed alludes to the experimental methods of Oulipo, an experimental literature workshop, and the techniques used by Oulipo members to produce text using self-imposed constraints. The manuscript of the walking method is a vehicle with its speci1ic routes and focal points.

Reflection on the works in the written section has resulted with further considerations of the nature of written presentation. I ended up attempting to apply the structure of the artwork to the text, at least to some extent. I have approached the process of putting the artwork into words as a parallel process analogous to the artistic working process. In this way, the analogous process has also involved the examination of language in a way that allows the language itself to more strongly reveal its materiality.

I experiment with short, disjointed islets of text to interfere with linear reading. This allows me to introduce elements of wandering and imagining into the text. The text islets serve as kinds of memory deposits. They resemble traces or remnants of sidetracks, potential walking routes. At the same time, through their existence, they defend a place for a text that does not need to be explanatory or decisive.

Abstrakt I mitt lärdomsprov för doktorsexamen i bildkonst Kävellen kuvailtu, kävellen koettu (beskrivet gående, upplevt gående) granskar jag det visuella berättandet som en promenad ger upphov till och dess uppbyggnad. Det är fråga om observation genom rörelse där jag bygger upp växelverkan med omgivningen.

Mitt intresse för arbetsprocessen har lett mig att undersöka hur saker och ting utvecklas. Observationerna från detta har i sin tur inneburit formandet av promenadmetoden. En central attityd i det konstnärliga arbetet i olika miljöer är en uppmärksam inställning. Detta har i sin tur påverkat min uppfattning om begränsningarna med promenadmetoden.

Min konstnärliga forskning fokuserar på tre verkhelheter där jag har använt promenadmetoden. I den promenadmetod jag utvecklat finns hänvisningar till Oulipos workshop för experimentella metoder för experimentell litteratur och till Oulipo-medlemmarnas sätt att producera text genom att använda själv uppfunna restriktioner. Promenadmetodens manuskript är ett färdmedel med sin egen rutt och egna fasta punkter.

Reflektionen kring verken i den skriftliga delen har gett upphov till funderingar kring den skriftliga framställningens karaktär. Jag bestämde mig för att försöka ha med verkets struktur åtminstone delvis även i texten. Min tanke är att överföringen av verket i verbal form är en parallell process i samma riktning som det konstnä rliga arbetet. På så sätt har den analoga processen också inneburit att jag låter språket självt ställvis starkare lyfta fram sin materialitet.

Jag experimenterar med korta, separata öar av text för att distrahera den linjära läsningen. Samtidigt kan jag ta med nivåer av irrfärder och fantasi. Öarna av text är ett slags minneslager. På så sätt är de som spår eller rester av villovägar, möjliga färdvägar. Samtidigt försvarar de genom sin existens en plats för en text som inte behöver vara förklarande eller definierande.