The Standardisation of Lutheran Congregational Singing and Liturgical Melodies in Nineteenth-Century Finland and Ingria
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
2021
Väitöskirja
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
This study focuses on attempts to standardise Lutheran congregational singing and
liturgical melodies in nineteenth-century Finland and Ingria. The research question
is how and why congregational singing was standardised both in general and in liturgical melodies
in particular. The purpose of the study is to gain a deeper understanding of the
philosophical, theological, political and societal background of the standardisation
process as well as the interaction between congregational singing and other (music)
culture. My key concepts are standardisation, congregational singing and liturgical
melodies.
The method of this study is a close and critical reading of sources. Rather than
strictly following one particular theory, I applied many different theories and theoretical
trends. My main research perspectives are local, translocal and transnational
which I use to open up the nature of dynamic contexts and to analyse different
levels of the process of standardising congregational singing and liturgical melodies.
This study is based on printed and hand-written primary source materials, including
hand-written chorale books and altogether twenty-two printed collections of liturgical
melodies published in Finland and two in Ingria. The secondary source material
was applied to provide the liturgical, cultural, administrative and political context in
which these documents appeared.
There are three main chapters in this thesis. Firstly, I dig into the thoughts and ideas
that created the inspiration for standardising congregational singing; this includes
the aesthetics of Romantic philosophy, different trends of Lutheran theology as
well as political and societal changes and thoughts in nineteenth-century Finland
and Ingria. From there, I turn my attention to what was done in practice; how was
the standardisation process put into action, which phenomena impacted it and what
kind of interaction there was between the Lutheran church and the other forms of
Finnish and Ingrian (music) culture. The third main chapter focuses on the impact
of the abovementioned thoughts and ideas and the process of standardising congregational
singing on liturgical melodies. Local, translocal and transnational networks
are evident in everything I explore, and the use of the concept of standardisation
has proved useful.
Tässä tutkimuksessa syvennytään luterilaisen seurakuntalaulun ja messusävelmien
standardointipyrkimyksiin 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla. Tutkimuskysymyksenä
on, millä tavalla ja miksi seurakuntalaulua ja erityisesti messusävelmiä standardoitiin.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada syvällisempi käsitys standardointiprosessin
filosofisesta, teologisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta taustasta sekä
seurakuntalaulun ja muun (musiikki)kulttuurin vuorovaikutuksesta. Avainkäsitteitäni
ovat standardointi, seurakuntalaulu ja messusävelmät.
Tutkimusmenetelmänä on lähteiden kriittinen lähiluku. En ole seurannut vain jotain
tiettyä teoriaa, vaan hyödyntänyt monia erilaisia menetelmiä ja teoreettisia välineitä.
Keskeisimpiä tutkimusnäkökulmiani ovat paikallinen, ylipaikallinen (translokaali)
ja ylirajainen (transnationaalinen), joita käytän dynaamisten kontekstien luonteen
avaamiseen sekä seurakuntalaulun ja messusävelmien standardoimisen eri tasojen
analysointiin. Tutkimus perustuu painettuun ja käsin kirjoitettuun primaariaineistoon,
johon sisältyy käsin kirjoitettuja koraalikirjoja sekä yhteensä kaksikymmentäkaksi
painettua messusävelmistöä Suomesta ja kaksi Inkerinmaalta. Sekundaarisen
lähdeaineiston avulla olen hahmottanut sitä liturgista, kulttuurista, hallinnollista ja
poliittista kontekstia, jossa nämä aineistot on tuotettu.
Tutkimuksessa on kolme päälukua. Ensiksi syvennyn niihin aatteisiin ja ajatusmalleihin,
jotka olivat seurakuntalaulun standardoimisen taustalla. Näihin kuuluvat romanttisen
filosofian estetiikka, luterilaisen teologian eri suuntaukset sekä poliittiset
ja yhteiskunnalliset muutokset ja aatteet 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla. Tämän
jälkeen keskityn siihen, mitä tehtiin käytännössä: miten standardointiprosessia
toteutettiin, mitkä ilmiöt vaikuttivat siihen ja millaista vuorovaikutusta oli luterilaisen
kirkon ja muun suomalaisen ja inkeriläisen (musiikki)kulttuurin välillä. Kolmannessa
pääluvussa keskiössä ovat messusävelmät, ja selvitän, miten edellä mainitut aatteet ja
ajatusmallit sekä itse standardointiprosessi vaikuttivat niihin. Paikalliset, ylipaikalliset
ja ylirajaiset verkostot tulevat ilmi kaikessa mitä tutkin, ja standardoinnin käsitteen
käyttö osoittautuu hyödylliseksi.
ISBN
978-952-329-235-2
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
Studia musica|85
ISSN
2489-8155
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta