Sukupuoli ja musiikintekijyys : Naisoletettujen tasa-arvonäkemyksiä musiikkialalla
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolen merkitystä naisoletettujen musiikintekijöiden urapoluilla sekä siihen liittyviä rakenteellisia ja sosiaalisia tekijöitä kevyen musiikin alalla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia tasa-arvoon ja sukupuolittuneeseen vallankäyttöön liittyviä kokemuksia naisiksi identifioituvilla musiikintekijöillä on ja miten nämä kokemukset ovat yhteydessä heidän toimijuuteensa ja ammatilliseen identiteettiinsä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Minkälaisia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tekijöitä haastateltavat ovat tunnistaneet toimiessaan musiikin parissa?
2. Millaisia sukupuolittuneeseen vallankäyttöön liittyviä haasteita haastateltavat ovat kohdanneet työssään?
Tutkimus paikantuu musiikkikasvatuksen tutkimusalaan ja tarkastelee, kuinka sukupuolittuneet rakenteet voivat alkaa jo musiikin oppimisympäristöissä. Teoreettisena viitekehyksenä toimi intersektionaalinen ja feministinen näkökulma, jossa sukupuoli ymmärretään sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena (Butler 1990). Tarkastelin sukupuolen ja vallan yhteen kietoutumista erityisesti Judith Butlerin performatiivisen sukupuolen teorian ja feministisen vallan teoretisoinnin (mm. Crenshaw 1989; Foucault 1980; Fraser 1997) kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona toimi kolmen naiseksi identifioituvan musiikintekijän puolistrukturoidut yksilöhaastattelut. Haastattelut analysoitiin temaattisesti ja jaettiin kolmeen pääteemaan: (1) urapolku ja roolimallit, (2) tasa-arvokokemukset ja (3) sukupuolittunut vallankäyttö. Haastateltavat edustivat eri ikäryhmiä ja uravaiheita musiikkialalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sukupuolittuneet rakenteet ja vallankäyttö ovat vahvasti läsnä kevyen musiikin alalla. Haastateltavat kertoivat toistuvista tilanteista, joissa sukupuoli näyttäytyi esimerkiksi tilan, arvostuksen ja mahdollisuuksien saamisessa – riippumatta uran vaiheesta tai musiikin genrestä. Roolimallien puute, seksismi sekä hyvä veli -verkostot nousivat esiin toistuvina ilmiöinä.
Tutkimus tarjoaa musiikkikasvatuksen alalle ajankohtaista tietoa sukupuolen merkityksestä musiikillisilla urapoluilla ja tuo esiin tarpeen tarkastella sukupuolittuneita rakenteita myös musiikkikasvatuksen konteksteissa. Tulokset osoittivat, että kasvatuksellisilla valinnoilla ja musiikillisilla roolimalleilla on merkittävä rooli tasa-arvoisemman musiikkikulttuurin rakentamisessa.