Musiikkiperinnön kulttuuripoliittiset jännitteet Suomessa
Suomen kansantietouden tutkijain seura
2025
lehtiartikkeli
Lopullinen julkaistu versio - 697.41 KB
Villén, AV. (2025). Musiikkiperinnön kulttuuripoliittiset jännitteet Suomessa. Elore, 32(2), 6–28. https://doi.org/10.30666/elore.161615
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Suomen valtio ratifioi aineetonta kulttuuriperintöä koskevan Unescon yleissopimuksen 2013. Samaan aikaan Museovirasto muutti englanninkielisen nimensä "antiikkibyroosta" "perintöagentuuriksi." Kymmenen vuotta myöhemmin valtioneuvosto julkaisi periaatepäätöksen kulttuuriperintöstrategiasta. Sen ytimessä on ajatus kulttuuriperinnöstä kestävän kehityksen perustana, olipa kysymys sitten yhteisöllisyydestä, luonnosta, koulutuksesta tai taloudesta. Syksyllä 2024 puolestaan valmistui kulttuuripoliittinen selonteko, jossa kulttuuriperintö mainitaan tuon tuostakin ja eritoten ”kulttuurin arvoketjun” perustana.
Kulttuuriperinnöstä on toisin sanoen tullut yhä keskeisempi osa valtiollista ja alueellista kulttuuripolitiikkaa. Musiikki puolestaan on olennainen osa kulttuuriperintöä. Artikkelissa tarkastelen sitä, miten musiikki kulttuuriperintönä kytkeytyy kulttuuripolitiikan eri osa-alueisiin. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten kulttuuripoliittiset linjaukset rakentavat musiikkiperintöä. Analyysini nojaa kriittiseen perinnöntutkimukseen eli lähestyn musiikki- ja kulttuuriperintöä diskursiivisena muodostumana omine erityisine valtasuhteineen ja aineellisine vaikutuksineen. Aineistona käytän Museoviraston ylläpitämiä aineettoman kulttuuriperinnnön luetteloita.
ISBN
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Emojulkaisu
Lehti
Elore|32|2
Julkaisusarja
ISSN
1456-3010