Suhteestani portaisiin ja muuhun

Abstract

Lopputyöni ”Exile and Pride” on paikkasidonnainen puuveistos, joka esitettiin Kuvan Kevät-näyttelyssä keväällä 2023. Se on portaikon seinään ripustettu luonnollisen kokoinen puufiguuri, joka esittää nuorta muunsukupuolista punkkaria. Teos on kasattu n. 400:sta mittaan sahatusta puupalasta tummaksi värjätyn liiman avulla. Sen ripustusmekanismi on piilotettu veistoksen ja seinän sisään.

Tässä opinnäytteen kirjallisessa osassa kerron teoksen suunnittelua ohjanneista valinnoista, ja kuvaan sen valmistamisprosessia. Esittelen aluksi itselleni asettaman tehtävänannon, ja mallini. Perustelen materiaalivalintojani arvoilla ja työtapani kehittymisen käytännön syillä, ja kerron mitä erityispiirteitä valitsemaani tekniikkaan liittyy. Havainnollistan tavoitteitani esittävyyden suhteen esittelemällä kolme minuun vaikuttanutta muotokuvantekijää 1900-luvun alusta.

Esittelen tilan jossa teokseni esitettiin, ja kerron suhteestani siihen vammaisena opiskelijana. Havainnollistan joitain sen piirteitä rinnastamalla ne vammaisaktivismin ja esteettömyyden periaatteisiin. Kerron, miten lähestyin tilaa paikkasidonnaisen taiteen näkökulmasta, pyrkien suunnittelemaan teoksen joka käyttää tilan arkkitehtuuria hyödykseen ja kommentoi sitä. Esittelen kaksi paikkasidonnaista julkista teosta, joissa figuurin ja tilan suhdetta on hyödynnetty samalla tavalla.

Analyysiosiossa esittelen kaksi nykytaiteilijaa, joiden materiaalisuhteeseen, ja voiman ja herkkyyden käsittelyyn samaistun. Esittelen lyhesti Eli Claren kirjan, jolta lainasin teokseni nimen, ja kerron osin sen kautta, miten ajattelen vammaisuuden ja neuroepätyypillisyyden vaikuttavat tapaan jolla teen taidetta. Perustelen materiaalivalintojani psykologialla, ja kirjoitan sekä itseni että taiteeni sanallistamisen ja määrittelyn hankaluuksista, sekä representaatioiden ja roolimallien (tai niiden puutteen) käytännön merkityksestä.

Pyrin punk-kulttuuria kuvaamalla määrittelemään sitä voimauttavan, toiminnallisen systeemikriittisyyden fiilistä jota tavoittelin teokseeni. Käytän punk-lyriikkaa esimerkkinä periaatteista, joita pyrin soveltamaan niin taiteellisessa kuin kirjallisessa ilmaisussani: välitöntä ja rehellistä ilmaisua, jossa hyperspesifeistä kokemuksista avautuu näkökulma laajempiin poliittisiin aiheisiin.

Tyylilajini on tarinallinen autoteoria ja käytän pääasiallisena lähteenä omaelämänkerrallista tietoa. Käytän kuvamateriaalia verkon uutispalveluista ja avoimen käyttöoikeuden lähteistä havainnollistaakseni ajatteluani myös visuaalisesti. Esittelen luonnoksia ja kuvia teoksen keskeneräisyyden vaiheilta, ja jonkin verran metamediamateriaalia, kuten meemejä ja sosiaalisen median postausten kuvankaappauksia. Tällä, ja työpäiväkirja-osiolla, pyrin luomaan dokumentaation paitsi teoksesta, myös ajasta jossa sitä tein. Havainnollistan näin omaa moniaikaista työtapaani, jossa historialliset vaikutteet yhdistyvät oman elämäni ajankohtaisiin kysymyksiin.