Aesthetics, de-aestheticisation, abstraction, and five efforts in themes and methods
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Sisällysluettelo
Abstract
Tiivistelmä
Abstrakt
Acknowledgements
Foreword
Vol. I. Theory. Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction
Introduction
Part I. Aesthetics
Part II. De-Aestheticisation
Part III. Abstraction
Conclusion
Vol. II. Praxis. Five Efforts in Themes and Methods
Additional Acknowledgements
Introduction
Artworks
Appendices
References
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Kuvataiteen tohtorin opinnäyte Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction, and Five Efforts in Themes and Methods (Estetiikka, epäestetisointi, abstraktio sekä viisi teema- ja menetelmäkokeilua) koostuu taiteen filosofian monografiasta sekä taiteelliseen praktiikkaan perustuvasta tutkimuksesta, jossa esiteltyjä teoksia tarkastellaan teoreettisesti. Nämä kaksi osaa – teoreettinen ja käytännöllinen – ovat käsitteellisesti yhteydessä toisiinsa mutta erillisiä ja itsenäisiä tutkimuksia. Kahden kirjallisen osan lisäksi opinnäytekokonaisuuteen sisältyvät kuvallisesti dokumentoidut taideteokset.
Ensimmäinen, teoreettinen osa on otsikoltaan Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism (Estetiikka, epäestetisointi, abstraktio: pohdintoja avantgarden ja konseptualismin jälkeisestä taidefilosofiasta) ja luonteeltaan taidefilosofian alaan kuuluva teoreettinen tutkielma. Sen tavoitteena on taiteen ontologian uudelleentarkastelu analysoimalla yhteentörmäystä klassisen estetiikan ja 1900-luvun vallankumouksellisen taiteen välillä. Lähtökohtana on ajatus, että saksalaisen taidefilosofian sekä avantgarden ja käsitetaiteen ”antitaiteeseen”, taiteen ”epäestetisointiin” ja ”radikaaliin abstraktioon” tähtäävien suuntausten välistä jännitettä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Tutkimuksessa käsitellään taiteen ontologian kysymystä ajallis-historiallisesta näkökulmasta ja pohditaan siten taiteen luonnetta sen käsitteellisen eron valossa, joka vallitsee nykytaiteen ja menneen taiteen välillä. Tarkastelun kohteena ovat taidefilosofian eri suuntausten väliset jännitteet ja yhteydet, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Pyrkimyksenä on myös kaventaa kuilua akateemisen taideteorian ja taiteen tekemisen käytännön metodien välillä. Teoriaosan lopussa pohditaan tutkimuksen laajempia merkityksiä ja kiinnitetään huomiota erityisesti käsitteellis-ontologisen ja kulttuuris-eettisen näkökulman väliseen keskeiseen jännitteeseen taiteessa. Lisäksi korostetaan, että nykytaiteen asema kaipaa uudelleenarviointia taidefilosofisessa mielessä.
Toinen, käytännöllinen osa – Five Efforts in Themes and Methods (Viisi teema- ja menetelmäkokeilua) – on väitöskirjan taiteellisen osa ja koostuu viidestä taideteoksesta ja niiden teoreettisesta tarkastelusta. Viidessä luvussa keskitytään kussakin yhteen taideteokseen ja esitetään niitä koskevia teoreettisia pohdintoja, jotka ammentavat taidefilosofiasta sekä muista teoreettisista viitekehyksistä.
Opinnäytteessä aihetta tarkastellaan sekä teoreetikon että taiteen harjoittajan silmin ja nostetaan taideteoksen ontologia nykytaiteen keskeiseksi kysymykseksi. Siinä käsitellään taiteen tekemisessä ajankohtaista kysymystä: kuinka taide voi ottaa kantaa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti turvautumatta realismin, representaation ja estetismin kaltaisiin konservatiivisiin, avantgardea edeltäviin käsityksiin taiteesta? Vaikka väitöskirja yhdistää teoreettisen ja käytännöllisen näkökulman, ne pysyvät selkeästi erillisinä ja itsenäisinä kokonaisuuksina, eikä käsitteellistä akateemista analyysia ja itsereflektoivaa taiteellista tutkimusta sulauteta yhteen.
Tässä verkkojulkaisussa ovat mukana opinnäytteen molemmat kirjalliset osat sekä kuvallinen dokumentaatio taideteoksista. Opinnäytteen teoreettinen osa Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism (Estetiikka, epäestetisointi, abstraktio: pohdintoja avantgarden ja konseptualismin jälkeisestä taidefilosofiasta) on saatavilla myös painettuna ja erillisenä avoimena verkkojulkaisuna.
Abstract
This doctoral thesis – Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction, and Five Efforts in Themes and Methods – integrates two formats of a doctoral dissertation in fine arts: a monograph in the philosophical theory of art, and a practice-based study, which includes a theoretical discussion on the artworks it presents. These two approaches, though conceptually linked yet strictly separate, form the Theory and Praxis volumes of the thesis, respectively. Alongside the image documentation of the artworks, the two written components constitute the dissertation.
Volume I, Theory – Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism – comprises a self-contained theoretical study in the philosophical theory of art. The research presented in this segment of the dissertation embarks on a revision of art’s ontology by analysing the clash between classic aesthetics and the revolutionary art of the 20th century. Proceeding from the hypothesis that the tension between German philosophy of art and the ‘antiartistic’, ‘de-aestheticising’ and ‘radical abstraction’ programmes of the avant-garde and Conceptual art is under-researched, the study delves into the problem of art’s ontology in its temporal-historical dimension, thereby examining the nature of art in relation to the conceptual difference between contemporary art and art of the past. After first examining overlooked schisms and connections in different bodies of art philosophy, the study then attempts to bridge the lacuna between academic art theory and practical art-making methodologies. The segment concludes with a reflection on the broader implications of the research, emphasising the principal tension between conceptual-ontological and cultural-ethical perspectives on art, and urges a re-evaluation of contemporary art’s status in relation to the philosophical theory of art.
Volume II, Praxis – Five Efforts in Themes and Methods – presents five art projects created as the artistic component of the dissertation, and offers a theoretical discussion on them. It includes five chapters, each devoted to a distinct art project, providing the author’s theoretical reflections on the artworks from the standpoint of various aspects of the philosophical theory of art and other theoretical contexts.
Written from the dual perspectives of a theorist and an art practitioner, the dissertation unveils the ontology of artwork as a central issue in contemporary art, thereby addressing a topical question for today’s artistic practice: how can art be socially and politically engaged without reverting to conservative pre-avant-garde ideas such as realism, ‘art as representation’, and ‘art as aesthetic’? While both the purely theoretical and practice-based standpoints are present, the clear separation between these approaches aims to ensure the integrity of each, preventing conflation of the conceptually-driven academic inquiry with the self-reflective artistic one.
This online publication includes all the written components of this doctoral dissertation and the image documentation of the artworks. The Theory volume of the thesis – Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism – is also available in printed form and in a separate open-access online publication.
Abstrakt
Detta lärdomsprov för doktorsexamen i bildkonst Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction, and Five Efforts in Themes and Methods integrerar två former av doktorsavhandling i bildkonst: en monografi i filosofisk konstteori och en praktisk studie, som omfattar en teoretisk diskussion om konstverken den presenterar. Dessa två tillvägagångssätt är konceptuellt sammanlänkade men ändå helt separata, och utgör avhandlingens respektive volymer Theory och Praxis. Tillsammans med bilddokumenteringen av konstverken bildar de två skriftliga delarna avhandlingen i sin helhet.
Volume I, Theory – Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism – omfattar en självständig teoretisk studie i filosofisk konstteori. Forskningen som presenteras i den här delen av avhandlingen djupdyker i en översikt av konstens ontologi genom en analys av kollisionen mellan klassisk estetik och 1900-talets revolutionerande konst. Med utgångspunkt i hypotesen att det inte har forskats tillräckligt i spänningen mellan estetiken och inriktningarna ”anti-konstnärlig”, ”de-estetisk” och ”radikal abstraktion” inom avantgarde och konceptkonst, djupdyker studien i problemet med konstens ontologi i dess temporär-historiska dimension, och undersöker därmed konstens natur i förhållande till den konceptuella skillnaden mellan samtidskonsten och konsten i det förflutna. Efter att först ha undersökt försummade schismer och kopplingar i olika verk inom konstfilosofi, försöker studien bygga en bro över lakunen mellan akademisk konstteori och praktiska metoder för att skapa konst. Delen avslutas med en reflektion över forskningens bredare effekter, med betoning på den huvudsakliga spänningen mellan koncept-ontologiska och kultur-etiska konstperspektiv, och uppmanar till en omvärdering av samtidskonstens ställning i förhållande till filosofisk konstteori.
Volume II, Praxis – Five Efforts in Themes and Methods – presenterar fem konstprojekt som skapats som den konstnärliga komponenten av lärdomsprovet, och innehåller en teoretisk diskussion av dem. Volymen innehåller fem kapitel som vardera ägnar sig åt ett visst konstprojekt och presenterar författarens teoretiska reflektioner om konstverken utifrån olika aspekter av filosofisk konstteori och andra teoretiska kontexter.
Lärdomsprovet är skrivet utifrån såväl en teoretikers som en konstutövares perspektiv, och visar på konstverks ontologi som ett centralt problemområde inom samtidskonsten. Därmed ställer avhandlingen en aktuell fråga om den moderna konstutövningen: hur kan konst användas socialt och politiskt utan en återgång till konservativa, för-avantgardistiska idéer som realism, ”konst som representation” och ”konst som estetik”? Medan såväl den rent teoretiska som den praktiska synvinkeln presenteras i avhandlingen, är syftet med den klara uppdelningen mellan dessa tillvägagångssätt att säkerställa integriteten för vardera, och på så sätt förhindra sammanflätningen av den konceptdrivna akademiska frågan med den självreflekterande konstnärliga frågan.
Denna webbpublikation innehåller alla skriftliga delar av lärdomsprovet och bilddokumenteringen av konstverken. Avhandlingens volym Theory – Aesthetics, De-Aestheticisation, Abstraction: Reflections on the Philosophy of Art After the Avant-Garde and Conceptualism – finns även i tryckt format och som en separat, öppen webbpublikation.
ISBN
978-952-353-493-3
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
ISSN
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta
Avainsanat
taideestetiikkakuvataidetaidefilosofiaavantgardeteoriattaideteoksettaideteoriatnykytaidekonseptualismitaidekäsityksettaiteellinen tutkimusartphilosophy of arttheoriestheories of artaestheticsworks of artfine artscontemporary artavant-gardeconceptualismartistic workconceptions of artartistic research