Rauhoittuva näyttämö : teatteripedagogiikkaa läsnäolon ja luovuuden rajapinnoilla
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee rauhoittumisen ja teatteripedagogiikan rajapintoja sekä sitä, millaisia merkityksiä rauhoittuvaan työskentelyyn liittyy teatteripedagogisessa viitekehyksessä. Tässä työssä rauhoittuvilla työtavoilla tarkoitetaan sekä tempon hidastamista että läsnäolevaa asettumista oman itsen tai jonkin muun äärelle kiireettömästi ja keskittyen. Opinnäytetyön käytännön osion muodosti Rauhoittuva näyttämö kurssi, jonka toteutin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Yhteisen opetuksen keskuksen kautta toukokuussa 2025. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa reflektoin kurssin merkityksiä ja peilaan rauhoittuvaa teatteripedagogiikkaa suhteessa pedagogisiin, taidepedagogisiin sekä yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Kurssin lisäksi aineistona toimivat kurssilaisten reflektiiviset kirjoitukset sekä omat työpäiväkirjamerkintäni.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia merkityksiä Rauhoittuva näyttämö -kurssi synnytti?
2. Millaisia teatteripedagogisia ulottuvuuksia Rauhoittuva näyttämö -kurssiin ja sen merkityksiin liittyy pedagogisista, taidepedagogisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista tarkasteltuna?
Kurssi synnytti merkityksiä muun muassa kehollisuuteen, läsnäoloon, hermoston rauhoittumiseen, havainnointiin, ryhmätyöskentelyyn, normeihin ja luovuuteen liittyen. Lisäksi omissa pohdinnoissani merkityksiä ja merkityksellisiä reflektioita kiinnittyi muun muassa opettajan rooliin sekä terapeuttisuuteen pedagogiikassa. Tarkastelin rauhoittuvaa teatteripedagogiikkaa ja sen merkityksiä kolmesta näkökulmasta, jotka ovat läsnäolo, luovuus ja vastavoima. Läsnäolo peilautuu erityisesti kontemplatiivisen pedagogiikan traditioon, ja rauhoittuvan teatteripedagogiikan kannalta on oleellista, että teatterille ja tietoiselle läsnäololle voidaan löytää monia yhteisiä nimittäjiä. Luovuuden tarkastelua tässä työssä määrittää luovuutta tukevan pedagogisen toimintaympäristön käsite, jonka valossa rauhoittuva teatteripedagogiikka näyttäytyy luovan toiminnan mahdollistajana. Rauhoittumisen vastavoimaisuus saa merkityksensä suhteessa kiihtyneeseen yhteiskunnallis-kulttuuriseen todellisuuteen, ja sitä tarkastellaan muun muassa feministisen pedagogiikan utopia-ajattelun, mustan feminismin lepoaktivismin sekä kontemplatiivisen pedagogiikan yhteiskunnallisen luennan läpi.