Officia Missæ

Abstract

Michael Bartholdi Gunnæruksen Officia Missæ -kokoelman (v. 1605) käytän-nöllinen editio tuo esille unohduksiin jääneen, mutta sisällöltään merkittävän suomalaisen nuottikäsikirjoituksen. Käsikirjoitus on monessa mielessä vailla vertaansa. Reformaatioajalta ei tiettävästi tunneta muuta kansankielistä koko-elmaa, joka sisältäisi introituslauluja kattavasti koko kirkkovuoden ajalle. Ko-koelma sisältää kaikkiaan 95 laulua. Officia Missæn laulut ovat ensimmäisiä suomenkielisiä Raamatun teksteihin laadittuja lauluja ja kokoelma on myös vanhin suomenkielinen nimeltä tunnetun henkilön sovittama yhtenäinen lau-lukokonaisuus. Officia Missæn omaperäisin piirre on tapa, jolla Gunnærus on gregoriaanisia sävelmiä muokannut. Sävelmien muokkauksessa on otettu huomioon onnistuneesti kielenmukaisuuden vaatimukset. Sovitukset osoitta-vat Gunnæruksen merkittävää musiikillista taitoa.

Käsillä oleva editio on syntynyt monien vuosien työskentelyn tuloksena. En-simmäiset alkuperäisestä käsikirjoituksesta laaditut translitteroinnit valmis-tuivat vuonna 1996. Officia Missæ -kokoelmaa tarkasteleva väitöskirja Suo-meksi suomalaisten tähden tarkastettiin vuonna 2006. Nyt käsillä on Sibeli-us-Akatemian Kirkkomusiikin osaston myötävaikutuksella ja julkaisemana nuottijulkaisu, joka tarjoaa gregoriaanista laulua esittävien ryhmien käyttöön historiallista aineistoa käytännöllisessä asussa. Parhaan mahdollisen soivan lopputuloksen saavuttamiseksi julkaisussa on pitäydytty alkuperäistä nuotti-kirjoitusta muistuttavan neliönuottikirjoituksen käyttöön.

Julkaisun syntyyn ovat myötävaikuttaneet monet tahot. Alkujaan käsikirjoi-tuksen translitteroinnin ja siihen liittyneen tutkimustyön mahdollisti Suomen Kanttori-Urkuriliiton myöntämä apuraha. Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston myöntämän apurahan turvin edition valmistuminen varmis-tui. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto ja Kirkkomusiikin osasto ovat monin tavoin tukeneet työskentelyäni. Monet lauluryhmät ovat harjoitelleet ja esittä-neet Gunnæruksen introituksia ja näin antaneet mahdollisuuden käytännössä tutustua laulujen soivaan asuun. Arvokkailla neuvoilla työssäni ovat auttaneet MuT Ilkka Taitto, professori Erkki Tuppurainen, emeritusprofessorit Jukka Thurén ja Jouko N. Martikainen, TT, dosentti Jyrki Knuutila, sekä viime vai-heessa aivan erityisesti laulujen tekstien editoinnissa avustanut, ja ne myös oikolukenut professori Kaisa Häkkinen, sekä latinankielisten tekstien osalta professori Teivas Oksala. Kiitokset ansaitsevat myös Richard Nicholls englan-ninkielisen esittelytekstin käännöksestä ja Karoliina Pirkkanen kansien laa-dinnasta.