Melodinen myötätunto : yhteisöllisyys neljän kuudesluokkalaisen kuvaamana musiikkiluokalla

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella kuudesluokkalaisten kokemuksia yhteisöllisyydestä musiikkiluokalla sekä tämän yhteisön yhteyksiä elämäntaitojen oppimiseen. Tutkimuskysymykset ovat: Miten haastateltavat alakoululaiset kuvaavat kokemuksiaan musiikkiluokastaan yhteisönä? Miten musiikkiluokka yhteisönä on yhteydessä haastateltavien alakoululaisten elämäntaitojen oppimiseen Perusopetussuunnitelman perusteiden (2014) yleisen arvoperustan valossa? Johdannossa luon katsauksen yhteisöllisyyden merkitykseen niin nyky-yhteiskunnassa kuin koulumaailmassa. Tuon myös esille tutkimusaiheen taustaa niin musiikkikasvatuksen, kasvatustieteen kuin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan: musiikkiluokkien historiaan sekä yhteisöllisyyteen ja elämäntaitoihin. Käsittelen näitä teemoja kasvatustieteen, musiikkikasvatuksen, psykologian, filosofian, sosiologian sekä teologian ja uskonnontutkimuksen kirjallisuuden pohjalta. Keräsin tutkimuksen aineiston puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joissa käytin stimulated recall -menetelmää. Haastattelin eräältä musiikkiluokalta neljää oppilasta, jotka olivat haastatteluhetkellä kuudesluokkalaisia. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti. Tutkimustuloksista selvisi, että musiikkiluokkalaisilla on pääasiassa myönteisiä kokemuksia omasta luokastaan yhteisönä. Hauskanpito, yhteishenki, ystävällinen ja myötätuntoinen ilmapiiri koetaan tärkeiksi tekijöiksi yhteisöllisyyden muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Melodinen myötätunto kokonaisvaltaisena elämäntaitona ja asenteena muita ihmisiä kohtaan muodostuu musiikkiluokalla yhteisestä musisoinnista, toisten auttamisesta, kuuntelemisesta sekä kohtaamisesta vuorovaikutuksessa yhteisön muiden jäsenten kanssa.