Valamon kellot : Karjalaisten kanteleensoittajien kirkonkelloimitaatioiden tausta ja merkitys ennen ja nyt
Turun Historiallinen Yhdistys
2025
kirjan osa
Lopullinen julkaistu versio - 4.34 MB
Kastinen, A. (2025). Valamon kellot: Karjalaisten kanteleensoittajien kirkonkelloimitaatioiden tausta ja merkitys ennen ja nyt. Teoksessa K. Kilpiö & S. Rantanen (toim.), Sivuutetut soinnit: Näkökulmia musiikin historian tutkimukseen Suomessa (s. 259–299). Turun Historiallinen Yhdistys & Suomen musiikkitieteellinen seura. https://edition.fi/thy/catalog/book/1844
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Itäisen Suomen ja Karjalan syrjäseuduilta tallennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-alussa tietoja musiikkiperinteestä, joka tuossa vaiheessa oli jo muualta Suomesta kadonnut. Suuri suomen- ja karjalankielisen väestön musiikkikulttuurin murros – siirtymä runolaulukulttuurista säkeistölauluun, uusiin soittimiin ja pelimannimusiikkiin – oli alkanut Länsi-Suomessa 1600-luvulla, Savossa 1700-luvun lopulla ja lopulta Karjalassa 1800-luvulla. Runolaulukulttuurin tärkein soitin oli vanhakantainen kantele, ja 1800- ja 1900-lukujen taitteen molemmin puolin tämän kuulonvaraisen kanteleperinteen taitajia löydettiin, kansallisromantiikan hengessä myös ihannoitiin ja perinteen kerääjien toimesta etsittiin. Vanhakantainen kantelemusiikki kytkeytyi tallennusaikanaan Karjalassa Laatokan ympäristön pohjoispuolisille alueille, joiden kulttuurinen erilaisuus menneinä vuosisatoina suhteessa läntisiin ja eteläisiin lähialueisiin tai muuhun Eurooppaan on selkeä. --
ISBN
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Emojulkaisu
Sivuutetut soinnit: Näkökulmia musiikin historian tutkimukseen Suomessa
Lehti
Julkaisusarja
Acta Musicologica Fennica|35
ISSN
0587-2448