Sonaattiekspositio odotusten ja jännitteiden leikkikenttänä : muodon ja äänenkuljetuksen tarkastelua kolmessa Haydnin 1790-luvun sonaattiekspositiossa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorOinas, Cecilia
dc.contributor.organizationSibelius-Akatemia, Sävellyksen ja musiikinteorian osasto-
dc.date.accessioned2018-05-16T13:06:06Z
dc.date.accessioned2020-12-22T09:47:22Z
dc.date.accessioned2025-05-13T15:58:44Z
dc.date.available2009-11-02
dc.date.available2018-05-16T13:06:06Z
dc.date.available2020-12-22T09:47:22Z
dc.date.issued2007
dc.description.abstractTutkielma käsittelee kolmea Joseph Haydnin 1790-luvun sonaattimuotoista ensimmäistä osaa pianotrioista D-duuri (Hob. XV/24), Es-duuri (XV/30) sekä jousikvartetosta F-duuri (op. 74/2). Analyysissa käsitellään osien ekspositioita eli esittelyjaksoja, joiden harmonis-lineaarista liikettä kuvataan Schenker-analyysin avulla. Tämän lisäksi ekspositioita tarkastellaan James Hepokosken ja Warren Darcyn sonaattiteorian käsitteistöllä. Kaikkien kolmen tutkimuskappaleen sivuteemaryhmä alkaa pääteemalla tai sen variantilla, mitä kutsutaan usein monotemaattisuudeksi. Tutkielmassa tarkastellaankin sitä, vaikuttaako osien monotemaattisuus jollain tavalla muodon jäsentymiseen. Toinen tärkeä tarkastelun kohde on se, miten ekspositioissa leikitellään transitorisen jakson aikana pääsävellajin ja sivusävellajin puolilopukkeiden käytöllä aloittaa sivusävellajin alue. Analyysien perusteella tutkielman pianotriot ovat samankaltaisia pääsävellajin puolilopukkeen käytön puolesta siinä mielessä, että ensimmäinen puolilopukepysähdys on voimakas ele, joka ei kuitenkaan vielä onnistu avaamaan sivusävellajin aluetta. F-duuri-kvartetto on puolestaan rakentunut eri tavalla: tämä ilmenee muun muassa useampien pääsävellajin dominanttipedaalien käytöllä, joiden dynaaminen luonne heikkenee joka kerralla. Kaikki ekspositiot siirtyvätkin lopulta sivusävellajin alueelle konventionaalisemman sivusävellajin puolilopukkeen kautta. Yhteistä kaikissa ekspositioissa on myös se, että sivusävellajin alueella ei saavuteta rakenteellisesti sulkevaa V-I-kadenssia vielä ensimmäisellä kerralla äänenkuljetuksen näkökulmasta. Eräs syistä voi olla se, että pääteemalla avatuva sivusävellajin alue on eräänlainen 'välietappi', jolloin vasta uuden materiaalin ilmaantuminen antaa sulkevamman vaikutelman. Tutkielman johtopäätöksenä on, että pääsävellajin puolilopukkeen käyttö on merkki jollain tavalla poikkeuksellisesti etenevästä ekspositiosta. Myös osien monotemaattisuus näyttäisi vaikuttavan muodon jäsentymiseen, eksposition sivusävellajin alueen lisäksi myös kertausjaksoissa.fi
dc.description.notificationKuvailun perusta: Nimeke julkaisun nimiönäytöltä.-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.contentfulltext-
dc.format.extent72
dc.identifier.olddbid6596
dc.identifier.oldhandle10024/6571
dc.identifier.otherArscaBibId395580
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/1597
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe200911022307
dc.language.isofin-
dc.publisherSibelius-Akatemia
dc.rightsIn Copyright 1.0-
dc.rights.accesslevelopenAccess-
dc.source.identifierhttps://taju.uniarts.fi/handle/10024/6571
dc.subjectHaydn, Joseph.
dc.subject.degreeprogramfi=sävellys ja musiikinteoria|sv=komposition och musikteori|en=Composition and Music Theory|-
dc.subject.ysasonaattimuotofi
dc.subject.ysaSchenker-analyysifi
dc.titleSonaattiekspositio odotusten ja jännitteiden leikkikenttänä : muodon ja äänenkuljetuksen tarkastelua kolmessa Haydnin 1790-luvun sonaattiekspositiossa
dc.type.coarfi=opinnäyte (maisteri)|sv=lärdomsprov (magister)|en=master thesis|-
dc.type.ontasotfi=Tutkielma|sv=Magisteravhandling|en=Master's Thesis|fi

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
nbnfife200911022307.pdf
Size:
1.33 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
nbnfife200911022307.pdf
Lataa

Kokoelmat

Kirjalliset opinnäytteet