”Jos keho voi hyvin, niin kyllähän se soitinkin soi paremmin” : lyömäsoitinpedagogien ajatuksia ergonomiasta ja sen opettamisesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, miten lyömäsoitinpedagogit käsittelevät soittoergonomiaa oppilaidensa kanssa, ja onko opettajilla työkaluja ja tietoa ennaltaehkäistä soittamisesta aiheutuvien vammojen syntymistä. Tutkimuksessa haastattelin kolmea lyömäsoitinpedagogia, jotka kuvasivat ajatuksiaan soittoergonomiasta ja miten he opettavat soittoergonomiaa oppilailleen.

Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Minkälaisia ajatuksia haastateltavilla lyömäsoitinpedagogeilla on soittoergonomiasta? 2. Miten tärkeänä haastateltavat pitävät ergonomian käsittelyä soittotunneilla ja millä tavoin he opettavat sitä oppilailleen? Enemmistöllä ammattilaislyömäsoittajista esiintyy soittamisesta aiheutuneita tai soittamiseen vaikuttavia vammoja jossain vaiheessa uraansa. Tutkimusten mukaan vammojen ehkäisyyn ei kuitenkaan kiinnitetä instrumenttiopetuksessa riittävästi huomiota. Opettamalla pitämään huolta omasta ergonomiasta on saatu tutkimuksissa hyviä tuloksia vammojen ehkäisyssä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja keräsin aineiston teemahaastatteluilla kolmelta haastateltavalta. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja.

Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat pitivät ergonomiaa hyvin tärkeänä osana lyömäsoitinten opetusta ja he pyrkivät puuttumaan oppilaidensa fyysiseen ergonomiaan sekä ennaltaehkäisevästi, että vammojen ilmetessä. Tärkeänä fyysisen ergonomian kannalta pidettiin soittimen asettelua, soittoasentoa, soittotekniikkaa ja soiton ulkopuolella tapahtuvaa kehon huoltoa.