Sävelaste-skeemojen suhde muotoon C. P. E. Bachin A-duuriklaveerisonaatissa Wq. 55/4

Tietueen suppeat tiedot
annif.suggestionsmusiikkianalyysi|sonaatit|musiikki|musiikinteoria|kadenssit|musiikinhistoria|suomen kieli|Saksa|skeemat|opetus|fifi
annif.suggestions.linkshttp://www.yso.fi/onto/yso/p19623|http://www.yso.fi/onto/yso/p7249|http://www.yso.fi/onto/yso/p1808|http://www.yso.fi/onto/yso/p2147|http://www.yso.fi/onto/yso/p30095|http://www.yso.fi/onto/yso/p14569|http://www.yso.fi/onto/yso/p8856|http://www.yso.fi/onto/yso/p105087|http://www.yso.fi/onto/yso/p6369|http://www.yso.fi/onto/yso/p2630fi
dc.contributor.authorGrönlund, Aapo
dc.contributor.organizationfi=Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Klassisen musiikin osasto, Sävellys ja musiikinteoria|sv=Konstuniversitetets Sibelius-Akademi, avdelningen för klassisk musik, Komposition och musikteori|en=Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy, Faculty of Classical Music, Composition and Music Theory|-
dc.date.accessioned2022-03-14T06:53:36Z
dc.date.accessioned2025-05-13T13:24:31Z
dc.date.available2022-03-14T06:53:36Z
dc.date.issued2022
dc.description.abstractässä tutkimuksessa pyrin selvittämään sävelaste-skeemojen suhdetta muotoon C. P. E. Bachin A-duuriklaveerisonaatissa Wq. 55/4 (1765). Metodologiaan sisältyivät erityisesti Robert Gjerdingenin vakiinnuttamat galantin musiikin sävelaste-skeemat, ja kyseiseen musiikkiin päteviä muotokäsitteitä erityisesti L. Poundie Bursteiniltä / Kochilta, Wayne Pettyltä ja William Caplinilta. Tutkimustuloksena löytyi muun muassa, että eri sävelaste-skeemojen vastaavuus on Bachille sävellyksellinen voimavara, jonka avulla hän voi sekä luoda että pettää kuulijan muotoon liittyviä odotuksia. Esimerkiksi ensimmäisen osan ensimmäisen taitteen (esittelyjakso) Romanesca suhteutuu toiseen taitteen Monte Romanescaan, ja näin toimii muodonnan keinona. Toisaalta esimerkiksi kolmannen osan toisessa taitteessa (kehittelyjaksossa) ehkäpä epätyypillisellä skeemojen ketjutuksella luodaan epävakautta ja petetään kuulijan oletus selkeästä muotoyksikön alkamisesta tai päättymisestä. Aihetta jatkotutkimukselle on esimerkiksi siinä, onko Bachille erityisesti 1760-luvun klaveerisonaatteja koskien tyypillistä vai poikkeavaa luoda silta (Kochin Appendix) toisen taitteen (kehittelyjakso) päättävän kadenssin ja kolmannen taitteen (kertausjakso) teemamateriaalin toiston välille, ja mitkä ovat tämän sillan tyypilliset ominaisuudet. Tämän sonaatin ensimmäisen ja kolmannen osan kohdalla kyseisen sillan voisi kuvailla nimenomaan leikittelevän paluun odotuksella.-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.contentfulltext-
dc.format.extent59-
dc.identifier.olddbid7631
dc.identifier.oldhandle10024/7516
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/585
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022031423314-
dc.language.isofin-
dc.publisherTaideyliopiston Sibelius-Akatemia-
dc.rightsIn Copyright 1.0-
dc.rights.accesslevelopenAccess-
dc.source.identifierhttps://taju.uniarts.fi/handle/10024/7516
dc.subject.degreeprogramfi=sävellys ja musiikinteoria|sv=komposition och musikteori|en=Composition and Music Theory|-
dc.subject.otherBach, Carl Philipp Emanuel.-
dc.subject.ysomusiikkianalyysi-
dc.subject.ysosonaatit-
dc.subject.ysoskeemat-
dc.titleSävelaste-skeemojen suhde muotoon C. P. E. Bachin A-duuriklaveerisonaatissa Wq. 55/4-
dc.type.coarfi=opinnäyte (maisteri)|sv=lärdomsprov (magister)|en=master thesis|-
dc.type.ontasotfi=Tutkielma|sv=Magisteravhandling|en=Master's Thesis|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
2022-03-07-Tutkielma-AapoG.pdf
Size:
2.91 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kirjalliset opinnäytteet