Festivaalituotannon merkitysten verkosto ja johtaminen : tapaustutkimuksia suomalaisista taidefestivaaleista

Abstract

Luova talous ja luovat alat ovat olleet viime vuosina kasvavan mielenkiinnon kohteena sekä rakenteellisesti että liiketoiminnallisesti. Alaa koskevien kehittämistoimien mahdollistamiseksi on esitetty, että luovan talouden ja luovien alojen tuotanto-,organisoitumis- ja johtamisprosessien tutkimus on keskeistä. Lisäksi on todettu, että taidetta tuottavien ja taidetuotantoja mahdollistavien organisaatioiden ja organisoitumisrakenteiden tutkimus on tärkeää, jotta tuotannon prosesseja ja prosessien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja johtamista voidaan ymmärtää.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verkostomaisen tuotantorakenteen merkitystä projektimaisen taidefestivaalituotannon organisoitumisessa ja johtamisessa. Tutkimuksessa festivaaleja lähestytään tapana organisoida taidetuotantoja yleisön saataville. Teoreettisesti tutkimus asemoituu osaksi kahta tieteellistä keskustelua: taiteen johtamista (Arts Management) ja liiketaloustieteellistä verkostojen johtamista. Festivaalijohtamisen kirjallisuus toimii edellä esitettyjen tutkimuksellisten lähestymistapojen kokoavana diskurssina. Siten tutkimuksessa on tavoitteena ymmärtää monitieteisten näkökulmien kautta, millä tavoin festivaalituotannon ominaispiirteet, monitahoinen tuotannon resursoinnin rakenne sekä tuotantoverkosto vaikuttavat projektimaisen taidefestivaalituotannon organisoitumiseen ja erityisesti sen johtamiskäytäntöihin. Tutkimus vastaa kysymyksiin: 1) Miten festivaalin elinvoimaisuudelle ja pysyvyydelle tärkeä verkosto muodostuu tai muodostetaan? 2) Miten kumppanuuksista ja sidosryhmistä muodostuvaa verkostoa johdetaan projektimaisessa ja verkostoihin perustuvassa tuotannossa? 3) Mikä on verkostomaisen tuotantorakenteen merkitys festivaalin johtamisessa?

Tutkimuskokonaisuus koostuu kahdesta osasta: neljästä kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistusta tutkimusartikkelista sekä yhteenveto-osasta, joka kokoaa ja laajentaa osatutkimuksissa esitettyjä päätelmiä. Tutkimuskokonaisuus on laadullinen tutkimus ja siinä on hyödynnetty monipuolisia aineistoja. Tutkimuksen ohjaavana strategiana on tapaustutkimus ja siinä tarkastellaan kahdella suomalaisella paikkakunnalla (Pori ja Seinäjoki) tuotettavaa viittä festivaalia: Pori Jazz, Porispere, Lain¬ßuojattomat-teatterifestivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat ja Provinssirock. Festivaalit poikkeavat toisistaan organisaatio- ja rahoitusrakenteeltaan, taidesisällöltään sekä elinkaareltaan. Festivaalit ja paikkakunnat edustavat tutkimuksessa välineellisiä tapausesimerkkejä.

Tutkimuksessa todetaan, että festivaaliorganisaatio tuottaa oman toimintansa mission mukaisesti taidesisältöjä ja sitä täydentäviä palvelukokonaisuuksia tapahtumaympäristöön. Nämä muodostavat festivaalikohtaisen uniikin festivaalituotteen, joka käsittää sekä festivaalimaiseman että festivaalielämyksen, tapahtumasarjoissa tuotetun taiteellisen sisällön asemoituessa tuotteen keskiöön. Tutkimus osoittaa, että festivaalin missio ja sen tuottaman festivaalituotteen luonne ja muoto vaikuttavat kokonaisvaltaisesti tuotannon rakenteisiin ja yhteistyön malleihin. Tällä tarkoitetaan festivaalituotteeseen liittyviä ja sen luomia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia arvoa luovia merkitysulottuvuuksia sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että merkitysulottuvuudet luovat lähtökohdan verkostomaisen tuotantorakenteen muodostumiselle, mikä on tulos merkitysperusteisista neuvottelutilanteista. Tämän seurauksena festivaalijohtaminen on määriteltävissä merkitysten verkoston johtamisena tuotannon mahdollistamiseksi. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tutkimusta havainnolla, jonka mukaan merkitysulottuvuuksien kautta syntyvä festivaalin legitimiteetti ja institutionalisoitumisen aste ohjaavat tuotannossa mukana olevien sidosryhmien motivaatiota ja päätöksentekoa yhteistyön tasoista ja muodoista festivaalin kanssa. Tutkimus kuitenkin paljastaa, että festivaalin johtamisessa korostuu verkostopositioiden ja yhteistyön mahdollistavien liittymäkohtien tunnistaminen kumppaniverkostoissa. Näin ollen tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, että taidefestivaalin johtamisessa korostuu johtajan kyvykkyys tuottaa merkityksiä luovia sisältöjä ja yhteistoiminnan malleja arvoa luovien verkoston solmukohtien syntymiseksi. Solmukohtien syntymisen edellytyksenä on festivaalituotteeseen liittyvien kumppanuuksien merkitysperustainen vuorovaikutus, jota festivaaliorganisaatio pyrkii orkestroimaan festivaalituotteen keinoin vaikuttamalla.

Tutkimuskokonaisuus tuo uutta tietoa sekä festivaalijohtamisen ja -organisoinnin että taidehallinnon (Arts management) tutkimusaloille festivaalijohtamisen näkökulmasta. Lisäksi konkretisoimalla monin esimerkein festivaalin ja sen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, tutkimuskokonaisuus tarjoaa uutta tietoa myös festivaalituotannossa keskeisesti toimiville sidosryhmille.