Koulun musiikinopetuksen ja katsomuksen suhde 2020-luvun Suomessa

dc.contributor.authorRuusukallio, Maija
dc.contributor.organizationTaideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Musiikkikasvatus-
dc.date.accessioned2020-05-27T08:53:23Z
dc.date.accessioned2020-12-22T09:54:16Z
dc.date.accessioned2025-05-13T14:54:47Z
dc.date.available2020-05-27T08:53:23Z
dc.date.available2020-12-22T09:54:16Z
dc.date.issued2020
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastelen musiikinopetuksen ja katsomuksen suhdetta Suomessa. Kartoitan, miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon. Perehdyn siihen, millaisia haasteita katsomukseen ja uskontoon liittyvät kysymykset asettavat musiikinopettajalle, ja miten opettaja voi vastata näihin haasteisiin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon? 2) Millaisia katsomukseen ja uskonnonvapauteen liittyviä haasteita musiikinopettaja kohtaa työssään, ja mitä nämä haasteet vaativat musiikinopettajalta? Tutkimukseni menetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat koulun musiikinopetuksen ja katsomusten yhteinen historia, uskonnonvapaus, opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja katsomustietoinen kasvatus. Katsomusten ja koulun musiikinopetuksen suhde on muuttunut historian kristillisestä perinteestä ja nyky-yhteiskunnan katsomuksellinen monimuotoisuus pyritään huomioimaan opetuksessa. Koulujen juhlatraditioon kuuluu taustaltaan uskonnollisia perinteitä, kuten virsiä, ja niiden sopivuudesta kaikille yhteisiin juhliin käydään keskustelua. Musiikintuntien ohjelmiston valinnassa tulee ottaa huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, minkä voi tulkita viittaavan esimerkiksi perinteisiin virsiin. Hengellisen musiikin sisällyttäminen opetukseen voi lisätä kulttuurin ja uskonnon ymmärrystä, mutta opetuksessa tulee huomioida uskonnonvapauden näkökulma sekä opetuksen tunnustuksettomuus. Jos ristiriitatilanteita musisoitavan materiaalin ja oppilaan katsomuksen välillä ilmenee, musiikinopettajan tulee etsiä tilanteeseen kaikille sopivaa ratkaisua. Katsomustietoisen musiikkikasvattajan tulee reflektoida kriittisesti, kenen ääni ja musiikki tulee luokassa kuulluksi. Nämä taidot ovat osa opettajan interkulttuurista kompetenssia, jonka kehittyminen jatkuu koko elämän ajan.fi
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.contentfulltext-
dc.format.extent29fi
dc.identifier.olddbid6923
dc.identifier.oldhandle10024/6898
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/1091
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020052739344
dc.language.isofin-
dc.rightsIn Copyright 1.0-
dc.rights.accesslevelopenAccess-
dc.source.identifierhttps://taju.uniarts.fi/handle/10024/6898
dc.subject.degreeprogramfi=musiikkikasvatus|sv=musikpedagogik|en=Music Education|-
dc.subject.ysaelämänkatsomus
dc.subject.ysamusiikkikasvatusfi
dc.subject.ysauskontofi
dc.subject.ysauskonnonvapausfi
dc.titleKoulun musiikinopetuksen ja katsomuksen suhde 2020-luvun Suomessafi
dc.type.coarfi=opinnäyte (kandidaatti)|sv=lärdomsprov (kandidat)|en=bachelor thesis|-
dc.type.ontasotfi=Kandidaatin tutkielma|sv=Kandidatavhandling|en=Bachelor's thesis|fi

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ruusukallio_kandi_valmis.pdf
Size:
233.2 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Ruusukallio_kandi_valmis.pdf