Voglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla

Tietueen suppeat tiedot
annif.suggestionsmusiikki|evankelis-luterilainen kirkko|adventti|historia|nuottijulkaisut|jumalanpalvelus|sävellykset|laulut|seurakunnat|virret|fifi
annif.suggestions.linkshttp://www.yso.fi/onto/yso/p1808|http://www.yso.fi/onto/yso/p11817|http://www.yso.fi/onto/yso/p16432|http://www.yso.fi/onto/yso/p1780|http://www.yso.fi/onto/yso/p2966|http://www.yso.fi/onto/yso/p15215|http://www.yso.fi/onto/yso/p1515|http://www.yso.fi/onto/yso/p2371|http://www.yso.fi/onto/yso/p3029|http://www.yso.fi/onto/yso/p13690fi
dc.contributor.authorKorkalainen, Samuli
dc.date.accessioned2024-02-09T14:44:36Z
dc.date.accessioned2025-05-13T13:09:55Z
dc.date.available2024-02-09T14:44:36Z
dc.date.issued2023
dc.description.abstractSaksalaisen Georg Joseph Voglerin 1700-luvun lopun Tukholmassa säveltämän Hoosianna-hymnin suosion vuoksi ensimmäinen adventtisunnuntai on tänäkin päivänä yksi suosituimpia juhlapyhiä Suomessa. Alun perin palmusunnuntain kuorolauluksi tarkoitettu sävellys vakiintui 1800-luvulla Ruotsissa, Suomessa ja Inkerinmaalla osaksi adventinviettoa. Alkuun sitä esittivät Suomen kirkoissa koululaiset, mutta vähitellen alettiin varta vasten koota kuoroja sen laulamiseksi. Tapa lähti liikkeelle koulukaupungeista, mutta levisi jo varhain myös ruotsinkieliselle maaseudulle. Vielä 1800-luvulla Hoosianna liittyi myös muihin kirkollisiin juhlatilaisuuksiin, kuten uusien kirkkojen vihkiäisiin. Säätyläiskodeissa sitä esitettiin myös piano- tai huilukappaleena. Suomenkielisille alueille ja Inkerinmaalle Hoosianna alkoi levitä 1870-luvulla. Kansakoulujen yleistyessä se saavutti myös paikan koulujen adventin- ja joulunvietossa. Hoosiannaa alettiin julkaista 1800-luvun jälkipuoliskolla monissa kuorokokoelmissa, moniäänisissä koululaulukirjoissa sekä messusävelmistöjen ja koraalikirjojen lopussa. Vähitellen se yleistyi myös yhteislauluun tarkoitetuissa laulukirjoissa, mutta löysi tiensä virsikirjaan vasta vuonna 1986. Hoosiannan suosiota selittää paljolti sen tarttuva melodia, joka poikkesi voimakkaasti oman aikansa muun jumalanpalvelusmusiikin tyylistä ja ihanteista. Tämän melodian pohjalta muokattiin 1800-luvun aikana myös ainakin kolme ehtoollisjumalanpalveluksen Pyhä-hymnin sävelmää, joista Fredrik August Ehrströmin tekemä oli käytössä vuoteen 2000 asti.-
dc.format.bitstreamtrue
dc.identifier.citationKorkalainen, S. (2023. Voglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla. Ennen ja nyt, 23(4), 21–35. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137725-
dc.identifier.olddbid8411
dc.identifier.oldhandle10024/8061
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/439
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202402096509-
dc.language.isofin-
dc.publisherHistoriallinen yhdistys-
dc.relation.doi10.37449/ennenjanyt.137725-
dc.relation.ispartofjournalEnnen ja nyt-
dc.relation.issn1458-1396-
dc.relation.issue4-
dc.relation.volume23-
dc.rightscc by 4.0-
dc.rights.accesslevelopenAccess-
dc.source.identifierhttps://taju.uniarts.fi/handle/10024/8061
dc.subject.ysomusiikki-
dc.subject.ysoevankelis-luterilainen kirkko-
dc.subject.ysoadventti-
dc.subject.ysohistoria-
dc.subject.ysojumalanpalvelus-
dc.subject.ysokirkkomusiikki-
dc.subject.ysokuoromusiikki-
dc.subject.ysokansakoulu-
dc.subject.ysohengelliset laulut (kristinusko)-
dc.titleVoglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla-
dc.type.coarfi=lehtiartikkeli|sv=tidningsartikel|en=contribution to journal|-
dc.type.okmfi=A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä|sv=A1 Originalartikel i vetenskaplig tidskrift|en=A1 Journal article (refereed), original research|-
dc.type.versionpublishedVersion-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Korkalainen_2023_Voglerin_Hoosiannan_vakiintuminen_adventin_suosikkilauluksi_OA.pdf
Size:
692.36 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Rinnakkaistallennetut julkaisut