Ohjaajan näkökulmia esiintyjän virtuositeettiin
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Mitä on esiintyjän virtuositeetti? Sanaan virtuoosi tai virtuositeetti liittyy monia kysymyksiä. Teatteritaiteen kontekstissa harvoin puhutaan virtuoottisista esiintyjistä. Onko se edes tavoiteltava päämäärä?
Kirjallisessa opinnäytetyössäni tutkin virtuositeettiin liittyviä kysymyksiä ja määritelmiä. Lähestyn asiaa oman taustani kautta. Opiskelin useita vuosia pekingoopperan (jingju) näyttelijäntyötä Kiinassa. Olen myös johtanut omaa pekingooppera-estetiikkaan erikoistunutta teatteriryhmää vuodesta 2011 lähtien. Teatteritraditio perustuu pitkälti esiintyjän virtuositeettiin ja eräänlaisen helppouden illuusion luomiseen.
Onko esiintyjän virtuositeetti sama asia kuin esiintyjän taito ja tekniikka?
Länsimaiset teatterintekijät puhuvat usein kokonaisesta näyttelijästä, jossa mielikuvitukseen ja keskittymiskykyyn panostetaan. Näyttelijäntyön taitojen opettelu tai niiden määrittäminen ovat monelle delikaatteja asioita. Miksi taitoja ei haluta määrittää ja miksi taito-sanasta on tullut virtuositeetin kanssa tulenarka käsite teatterin kontekstissa?
Toisaalta monissa perinteisissä teatteritraditioissa kuten kiinalaisessa on näyttelijän perustaitojen opettelu välttämätön osa esiintyjäksi kasvamista.
Väitän, että molemmissa tapauksissa haetaan samankaltaista lopputulosta. Esiintyjän kaikenlaisten esteiden ja rajojen poistaminen ja sitä kautta illuusion luominen mihin vain pystyvästä esiintyjästä. Mikä on totta kussakin tyylilajissa?
”Totuus, joka on kokemus eikä mitään helposti määriteltävää, löytyy useimmiten tilasta vastakohtien välillä. Se on olemassa ideoiden tai kuvien ristiriidassa.” (Anne Bogart, 2004, Ohjaaja valmistautuu, 66)
Vertaan kiinalaista traditiota länsimaiseen traditioon muun muassa Jerzy Grotowskin ajatusten kautta. Yritän löytää yhtäläisyyksiä esiintymiseen aasialaisen ja länsimaisen tradition välillä. Toisaalta minua kiinnostaa, missä ajatukset eroavat. Onko kyseessä lähinnä estetiikkaan liittyvä ero, vai onko erilainen suhtautuminen teatteriin taidemuotona laajempi filosofinen kysymys?
Yritän löytää ohjaajan näkökulmia näihin perustavanlaatuisiin, suuriin kysymyksiin näyttelijäntyöstä tai esiintymisestä ylipäätään. Mikä on ohjaajan vastuu ja rooli suhteessa taitoon? Mikä on ohjaajan käsityötaito?