Kolme esimerkkiä kansanmusiikin opetuksen toteutumisesta musiikin taiteen perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa 2020-luvulla

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorSinkko, Oona
dc.contributor.organizationfi=Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Kansanmusiikki|sv=Konstuniversitetets Sibelius-Akademi, avdelningen för musikpedagogik, jazz och folkmusik, Folkmusik|en=Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy, Faculty of Music Education, Jazz, and Folk Music, Folk Music|
dc.date.accessioned2025-08-08T08:53:40Z
dc.date.issued2025
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena oli selvittää rehtoreiden näkemyksiä kansanmusiikin ja paikallisen kulttuuriperinnön opettamisesta musiikin taiteen perusopetuksessa vuoden 2017 valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Uudistuksen myötä vuoden 2002 opetussuunnitelmassa mainitun musiikillisen kulttuuriperinnön opetuksen lisäksi opetuksessa tulisi huomioida myös paikallisen kulttuuriperinnön opetus. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman vuoden 2017 lisäykset ja tarkennukset paikallisen kulttuuriperinnön ja uudistuvan kulttuuriperinnön osalta ovat tulleet huomioiduiksi oppilaitoksissa ja miten niitä tulkitaan? 2. Miten edellä mainitut muutokset ovat vaikuttaneet opetuksen painotuksiin ja miten muutokset vaikuttavat opetuksen toteutukseen jatkossa? Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa kolmen taiteen perusopetusta tarjoavan oppilaitoksen rehtorin näkemyksiä kansanmusiikin opetuksen toteutuksesta omissa oppilaitoksissaan. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa kansamusiikin toteutumismuodoista kyseisissä oppilaitoksissa. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkielma nojaa vuosien 2002–2017 taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmiin ja Suomen allekirjoittamaan Unescon vuoden 2003 yleissopimukseen aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Kirjallinen aineisto koostuu ajankohtaisista suomalaisista ja kansainvälisisistä kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen alan julkaisuista vuosilta 2002–2024. Tutkimuksellinen viitekehys aiheesta on suppea ja tutkimuksella kannustetaan oppilaitoksia ammentamaan opetukseensa yhä enemmän vaikutteita Suomen alueen paikallisperinteistä. Tutkimuksessa selvisi, etteivät vuoden 2017 opetussuunnitelman lisäykset vaikuttaneet haastateltavien musiikkiopistojen opetussuunnitelmiin tai koulutuksen toteutukseen merkittävästi tai ollenkaan. Musiikkiopistojen opetussuunnitelmat ovat melko yleisluontoiset eikä tarkkaa määritelmää kulttuuri- ja paikallisperinteistä ole. Oppilaitok sissa pidetään kuitenkin tärkeänä paikallisuutta ja kansanmusiikin opetusta, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmäopetuksissa. Opettajan roolilla on kansanmusiikin opetuksen toteutuksen kannalta suuri merkitys.
dc.format.contentfulltext
dc.format.extent32
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/5772
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025080881708
dc.language.isofin
dc.publisherTaideyliopiston Sibelius-Akatemia
dc.rightsIn Copyright 1.0
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subjectTaiteen perusopetus
dc.subjectpaikallinen kulttuuriperintö
dc.subject.degreeprogramfi=kansanmusiikki|sv=folkmusik|en=Folk Music|
dc.subject.ysokansanmusiikki
dc.subject.ysoopetussuunnitelmat
dc.subject.ysokulttuuriperintö
dc.subject.ysomusiikkioppilaitokset
dc.subject.ysotaiteen perusopetus
dc.titleKolme esimerkkiä kansanmusiikin opetuksen toteutumisesta musiikin taiteen perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa 2020-luvulla
dc.type.coarfi=opinnäyte|sv=lärdomsprov|en=thesis|
dc.type.ontasotfi=Seminaarityö|sv=Seminariearbete|en=Seminar thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Sinkko_Oona_2025.pdf
Size:
425.72 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kirjalliset opinnäytteet