Tasosuoritusten arviointi Sibelius-Akatemian klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnoissa opiskelijan näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on Sibelius-Akatemian klassisen musiikin tasosuoritusten ja niiden arvioinnin merkitys opiskelijalle ja millaista olisi ideaali arviointi musiikin opiskelussa. Ihminen motivoituu tavoitteista ja hänen toimintansa on palautehakuista. Opetusalalla arvioinnilla tarkoitetaan kasvatuksen edellytysten, prosessien ja tulosten arvon tai ansioiden määrittämistä.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin kolmea Sibelius-Akatemian klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopintojen opiskelijaa.

Tutkimustulosten mukaan tasosuoritukset jaksottavat opiskelua ja ovat haastavia ja erityisiä esiintymistilanteita. Arvioinnin ja palautteen saaminen on opiskelijoille tärkeää kehittymisen kannalta, jos palaute osataan antaa rakentavalla, kannustavalla ja yksilöllisellä tavalla tukien muusikon itsetunnon kasvua. Opiskelijat korostivat myös vuorovaikutuksen merkitystä palautteenantotilanteissa.

Tasosuoritukset arvioidaan numeroin 0–5. Numeroarvioinnilla ei kuitenkaan ole haastateltaville merkitystä, eikä se heitä sinänsä motivoi. Opiskelijoita motivoi ennen kaikkea halu soittaa ja laulaa, kehittyminen taitavaksi muusikoksi sekä esiintyminen. Sibelius-Akatemiassa ei ole virallisia tasosuoritusten arviointikriteerejä, eikä haastateltavillakaan ollut tietoa siitä, millä perusteella heitä arvioidaan ja heille annetaan arvosanat.

Tutkimukseni tavoitteena on herättää arviointikeskustelua ja lisätä ymmärrystä musiikin, tasosuoritusten ja musiikin opiskelijoiden arvioinnista.