Porvoon hiippakunnan suomenkielisten kanttoreiden näkemyksiä ruotsin kielen taidon tarpeesta kanttorin työssä

Abstract

Voiko suomenkielisen taustan omaava kirkkomuusikko toimia ruotsinkielisen seurakunnan kanttorina? Millaisia kielellisten valmiuksien tulee olla, jotta kykenee toimimaan itselleen vieraalla kielellä työssään? Näitä kysymyksiä mietin, ja päädyin tarkastelemaan kirjallisessa työssäni kahden minulle mieluisen asian – ruotsin kieli ja musiikki – kombinaatiota: suomenkielisten kanttoreiden näkemyksiä ja kokemuksia kielitaidostaan ja työstään. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Suomenkielisen taustan omaavia kanttoreita kuitenkin työskentelee Porvoon hiippakunnassa, joten päädyin keräämään tarkasteluun tarvittavan aineiston heille suuntaamallani kyselyllä. Kyselyyni vastasi seitsemän kanttoria.

Tarkastelin työssäni kysymyksiä vastaajien taustasta, koulutuksesta ja ruotsinkieliseen työhön hakeutumisen syistä ja loin yleiskuvaa ruotsinkielisten seurakuntien suomenkielisten kanttoreiden työstä. Pyrkimyksenäni oli luoda vastausten pohjalta kuvaa kanttorintehtävän erityispiirteistä, kielellisistä haasteista ja mahdollisista ongelmista ruotsinkielisissä seurakunnissa työskenneltäessä. Kirjallisen työni taustaluvussa valotin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisten seurakuntien historiaa sekä ruotsinkielisten kirkkomusiikin opiskelumahdollisuuksia ennen ja nyt.

Kirjallisessa työssäni pyrkimykseni oli saada vastaus kysymykseen, kykeneekö äidinkieleltään suomenkielinen kanttori työskentelemään ruotsinkielisessä seurakunnassa? Tuohon kysymykseeni sain myönteisen vastauksen. Kyselyyni vastanneiden kanttoreiden vastaukset osoittavat, että suomen kieltä äidinkielenään puhuva kanttori kykenee sijoittumaan ruotsinkieliseen seurakuntaan, jos hänen suhtautumisensa ruotsin kielen oppimiseen on positiivinen ja avoin. Vastaajien mielestä kanttorilla tulisi olla vähintäänkin tyydyttävät, mielellään hyvät taidot ruotsin kielessä, jo ennen työn aloittamista. Vastaajien kokemukset työstä ruotsinkielisessä seurakunnassa ovat olleet yleensä positiivisia, ja työpaikan kannustava ilmapiiri sekä seurakuntalaisten tuki ovat merkittäviä työssä viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Teettämäni kyselyn pohjalta voidaan todeta, ettei suomen- ja ruotsinkielisen kanttorintyön keskeisimmissä tehtävissä ole suuria eroja, vaan tehtävät koostuvat kirkkomuusikoille yleisistä tehtävistä. Työ ruotsinkielisessä seurakunnassa on yleisimmin kielellisen vähemmistön parissa toimimista, jossa yhteisöllisyys korostuu. Ruotsinkielisessä kanttorin työssä ei kuitenkaan ole, ainakaan kyselyvastausten perusteella, mitään suomenkielisen kanttorin työstä selkeästi eroavaa erityispiirrettä.